Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeus

Sosiaali- ja terveyspalveluissa toimitaan yhteistyössä asiakkaan/potilaan kanssa ja hänen asioitaan pyritään hoitamaan yhteisymmärryksessä. Asiakkaalla ja potilaalla on tiedonsaantioikeus palveluunsa ja hoitoonsa liittyvistä asioista.
 
Terveydenhuollossa potilaalla on Potilaslain (785/1992) mukaan oikeus saada tieto terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.

Sosiaalihuollossa asiakkaalle on Asiakaslain (812/2000) mukaisesti selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä muut seikat, jotka vaikuttavat hänen asiaansa. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeuksia myös hänestä tallennettuihin tietoihin.

Asiakkaan ja potilaan oikeudet henkilötietoihinsa rekisteröidyn roolissa

Asiakas/potilastietoja dokumentoidaan henkilörekistereihin. Asiakas ja potilas ovat tällöin henkilörekisteriin rekisteröityjä henkilöitä.

Perusturvapalveluissa annetut palvelut ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä palveluja. Lakisääteisiä palveluja annettaessa rekisteröidyllä on EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (679/2016) mukaan seuraavia oikeuksia henkilötietoihinsa: 

  • oikeus saada informaatiota henkilötietojen käsittelystä 
  • oikeus saada pääsy tietoihin 
  • oikeus oikaista tietoja
  • oikeus rajoittaa tietojen käsittelyä 
  • rekisterinpitäjällä on velvollisuus ilmoittaa henkilötietojen oikaisusta tai käsittelyn rajoituksesta tahoille, joille henkilötietoja on luovutettu 
  • oikeus olla johtumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi ilman lainmukaista perustetta 

Ellei asiakas ole tyytyväinen oikeuksiensa toteutumiseen voi hän saattaa asiansa Tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Ilmoitus tietosuojavaltuutetulle

Myös muu lainsäädäntö ohjaa henkilön oikeutta saada tietoa. Sähköisen asiakastietolain (159/2007) mukaan asiakkaalla on oikeus saada tietää, onko hänen henkilötietojaan käsitelty asiallisesti. Julkisuuslaki (621/1999) ohjaa mm. asianosaisen oikeutta viranomaisen salassa pidettävään tietoon ja Potilaslaki (785/1992) mm. oikeutta kuolleen henkilön tietoon. 

Oikeus saada informaatiota henkilörekisteristä 

Kun henkilön tietoja ollaan kirjaamassa ensimmäisen kerran henkilörekisteriin, on henkilöä informoitava henkilörekisteristä. Rekisteröidyllä on oikeus saada informaatiota myöhemminkin. Perusturvapalveluissa käytettävistä henkilörekistereistä on laadittu tietosuojaselosteet rekisteröityjen informoimiseksi. Tietosuojaselosteet

Oikeus saada pääsy tietoihinsa

Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus saada tietää mitä tietoja hänestä (tai huollettavastaan) on tallennettu henkilötietorekisteriin tai, että hänen tietojaan ei ole rekisterissä. Oikeutta pyydetään henkilökohtaisesti esim. sivuston alaosassa olevalla Rekisteritietojen tarkastuspyyntö -lomakkeella. Oikeuden käyttäminen on pääsääntöisesti maksutonta.

Tarkastusoikeus voidaan evätä, jos tiedon saannista aiheutuu vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle tai jos tiedon antaminen vaikuttaisi haitallisesti jonkun toisen henkilön oikeuksiin ja vapauksiin. Kieltäytymisestä on annettava kirjallinen, perusteltu selvitys rekisteröidylle. 

Sosiaalipalveluissa on huomioitavaa, että lastensuojelun asiakkuus on muodostettu lapselle eikä huoltajalle eli tarkastusoikeutta tulee pyytää lapsen nimellä. Mikäli alaikäinen on ikä ja kehitystaso huomioiden kykenevä ymmärtämään asian merkityksen on hänellä mahdollisuus käyttää tarkastusoikeuttaan itse ja kieltää tietojen antaminen huoltajalleen.

Terveydenhuollossa omien tietojen tarkastaminen onnistuu melko kattavasti Omakanta-palvelun kautta. Omakannassa näkyvät 1.3.2015 jälkeen tallennetut yhteenvetotasoiset potilastiedot. Tiedot siirtyvät terveydenhuollon käynnin jälkeen Omakanta-palveluun viiveellä. Kuvantamiseen ja laboratoriotutkimuksiin liittyvät tiedot tulevat siirtymään Omakantapalveluun vaiheittain myöhemmin.

Oikeus tietojensa oikaisuun 

Mikäli rekisteritiedoissa ilmenee virheitä, on rekisterinpitäjän omasta tai rekisteröidyn aloitteesta korjattava virheellinen tieto. Rekisteröidyn on anottava oikeutta henkilökohtaisesti perustellen esim. ”Rekisteritietojen korjaamispyyntö” – lomakkeella. Lomake toimitetaan oman asiointipisteen henkilökunnalle. 

Jos tietojen korjaamisesta kieltäydytään, annetaan rekisteröidylle kirjallinen, perusteltu vastaus kieltäytymisestä.

Selvitys omien henkilötietojen käsittelystä

Rekisteritietojen käsittelyä valvotaan lokitietojen avulla säännöllisesti. Mahdollisen väärinkäytöksen ilmetessä ryhdytään kurinpidollisiin ja tarvittaessa rikosoikeudellisiin toimiin. Rekisteröidylle ilmoitetaan, mikäli hänen tietojaan on käsitelty asiattomasti.

Myös rekisteröidyllä itsellään on oikeus pyytää selvitystä rekisteritietojensa käsittelystä. Selvitystä anotaan kirjallisesti esim. ”Selvityspyyntö omien tietojen käsittelystä” – lomakkeella. Lomake lähetetään tietosuojavastaavalle. Tarkastus tehdään korkeintaan kahden vuoden takaisiin tietoihin, ellei rekisteröidyllä ole täsmennettyä epäilyä ja ajankohtaa mahdolliselle väärinkäytökselle. Selvityksestä annetaan kirjallinen vastaus.

Asianosaisen tiedonsaantioikeus salassa pidettävään tietoon

Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tiedonsaantioikeus voi tällöin ulottua myös toisen henkilön salassa pidettäviin tietoihin. Asianosainen voi olla edunvalvoja, omainen tms. Asianosaisen tiedonsaantioikeutta ohjaa Julkisuuslaki (11–12§). 

Asianosainen esittää tietopyyntönsä kirjallisesti ja perustellusti esim. Asianosaisen tietopyyntö -lomakkeella (ks. sivun alaosa). Pyynnössä on selvitettävä asianosaisasema sekä perustelut tietojen saantiin ja tietojen käyttötarkoitus. Asianosainen ei saa käyttää luovutettuja salassa pidettäviä tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen.

Vainajan tietojen luovutus

Salassapitovelvollisuus ja yksityisyyden suoja elinaikaisiin potilasasiakirjoihin jatkuvat myös henkilön kuoleman jälkeen. Henkilön elinaikana annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja voidaan yksittäistapauksissa luovuttaa sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten, siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien toteuttamiseksi. Luovutettuja tietoja ei saa käyttää tai luovuttaa edelleen muuhun, kuin yllä mainittuun käyttötarkoitukseen. Asiaa ohjaa Potilaslaki (785/1992, 13§). 

Tietoja voi pyytää esim. Hakemus kuolleen henkilön potilastietojen luovuttamisesta -lomakkeella (ks. sivun alaosa). Pyynnön esittäjän on perusteltava oikeutensa tietoihin.

 

Lomakkeet