13.8.2024
Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 12.8.2024 kokouksesta
Kortepohjan liikekeskuksen asemakaavan muutos
Kaupunginhallitus esittää edelleen valtuustolle Kortepohjan liikekeskuksen asemakaavan muutoksen hyväksymistä 5.6.2024 tarkistetussa muodossa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin 27.2.-28.3.2024 olleen nähtävillä olon jälkeen palautteeseen ja tarkentuneeseen suunnitteluun pohjautuen seuraavat muutokset: Isännäntien varteen sijoittuvan rakennuksen kerroslukua on madallettu yhdellä kerroksella viisikerroksiseksi, molempien rakennusten rakennusaloja on laajennettu katualueiden suuntaan ja rakennusoikeuden kokonaismäärää on vähennetty 5450 kerrosalaneliömetriin.
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla Kortepohjan liikekeskus.
Vaajakosken ohitustie pohjoinen, Haapalahti-Hupeli asemakaavan muutos ja laajennus
Kaupunginhallitus esittää edelleen valtuustolle, että Vaajakosken ohitustien pohjoisen osan, Haapalahti-Hupeli, asemakaavan muutos ja laajennusehdotus hyväksytään 5.6.2024 tarkistetussa muodossa. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotus on ollut ensimmäisen kerran nähtävillä vuonna 2022, muutosten jälkeen toisen kerran 7.7.-25.8.2023 ja kolmannen kerran 23.4.-23.5.2024. Tämän jälkeen asemakaavaehdotukseen on vielä tehty saadun palautteen ja edelleen tarkentuneen tiesuunnittelun perusteella seuraavat muutokset: Kaavakarttaan on tehty teknisiä tarkennuksia ja siihen on lisätty ohjeellinen alue liito-oravien hyppypuille. Lisäksi kaavaselostuksen vaikutusten arviointia ja lähtötieto- ja selvitysluetteloa on täydennetty. Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla Vaajakosken ohitustien pohjoisosa.
Vaajakosken ohitustie eteläinen, Hupeli-Ruokosaari asemakaavan muutos, laajennus ja asemakaavan osittainen kumoaminen
Kaupunginhallitus esittää edelleen valtuustolle, että Vaajakosken ohitustien eteläisen osan, Hupeli-Ruokosaari, asemakaavan muutos, laajennus ja asemakaavan osittainen kumoaminen hyväksytään 5.6.2024 tarkistetussa muodossa. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotus on ollut ensimmäisen kerran nähtävillä vuonna 2022, muutosten jälkeen toisen kerran 7.7.-25.8.2023 ja kolmannen kerran 23.4.-23.5.2024. Tämän jälkeen asemakaavaehdotukseen on vielä tehty saadun palautteen ja edelleen tarkentuneen tiesuunnittelun perusteella seuraavat muutokset: Kaavakarttaan ja -määräyksiin on tehty teknisiä tarkennuksia, asemakaavan eteläosassa oleva EV-alue on muutettu osaksi LT-aluetta ja karttaan on lisätty ohjeelliset alueet liito-oravien hyppypuille. Lisäksi kaavaselostuksen vaikutusten arviointia ja lähtötieto- ja selvitysluetteloa on täydennetty. Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla Vaajakosken ohitustien eteläosa.
Valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten tarkennukset merkittiin tiedoksi
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Jyväskylän kaupungille ilman verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta vuodelle 2024 oli ministeriön alkuperäisen päätöksen mukaan -4,3 miljoonaa euroa. Valtionvarainministeriön muutetun päätöksen mukainen peruspalvelujen valtionosuus on nyt -3,9 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin peruspalvelujen valtionosuus on edelleen negatiivinen, vaikka uuden päätöksen myötä valtionosuuden määrä kasvoikin 273 600 euroa. Kokonaisuudessaan kaupungin saamat valtionosuudet ovat kuluvana vuonna 29 429 000 euroa.
Myös Valtionvarainministeriön kotikuntakorvauksien laskentapohjissa on tehty tarkennuksia, joiden perusteella Jyväskylän kaupunki saa kotikuntakorvauksia 1,3 miljoonaa euroa ja maksaa kotikuntakorvauksia 12,7 miljoonaa euroa vuonna 2024. Nettona korjatun päätöksen mukaiset kotikuntakorvaukset Jyväskylälle ovat yhteensä 608 700 euroa alkuperäistä päätöstä vähemmän. Kotikuntakorvausten nettomenot ovat näin ollen 11 384 100 euroa.
Äänestysaluejaon muuttaminen Vespuolen, Saakosken ja Korpilahden alueella
Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Jyväskylän äänestysaluejakoa muutetaan niin, että Vespuolen ja Saakosken äänestysalueet yhdistetään Korpilahden äänestysalueeseen. Vespuolen äänestysalueella on 449 äänioikeutettua, Saakosken äänestysalueella 423 äänioikeutettua ja Korpilahden äänestysalueella 2343 äänioikeutettua. Yhdistämisen jälkeen Korpilahden uuden äänestysalueen äänioikeutettujen määrä olisi 3215.
Vaalipäivänä Vespuolen ja Saakosken äänestysalueilla äänestäjien määrä on vaihdellut vaalista riippuen 92-174 äänestäjässä. Vaalilautakunta ennakoi jo vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa, että vaalipäivänä äänestävien lukumäärä jäisi kummallakin äänestysalueella 50 henkilöön tai sitä vähäisemmäksi. Näin ollen keskusvaalilautakunta päätti vaalisalaisuuden turvaamiseksi oikeusministeriön ohjeen mukaisesti, että ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä ja äänestysalueiden kaikki äänet merkittiin vaalipäivän ääniksi. Näillä alueilla ei myöskään ole kaupungin omistamia tiloja vaalihuoneistoksi, mikä on tuonut haasteita ja lisäkustannuksia äänestyksen järjestämisessä. Äänestysaluejaon muuttamisella on laskettu saatavan taloudellista säästöä arviolta noin 15 000 euroa/vaali.
Jyväskylän kaupungin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta
Kaupunginhallitus antoi oikeusministeriölle lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta esittelijän muutetun pohjaesityksen mukaisesti.
Maan hallitus on muuttamassa lunastuslainsäädäntöä muun muassa korvausperusteiden osalta sekä luopumassa asemakaavoitukseen liittyvästä arvonleikkausta koskevasta säädöksestä. Hallituksen esityksen keskeisenä tarkoituksena esityksen mukaan on turvata lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja osaltaan varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Hallituksen esityksen sisältö on, että lunastuskorvaus suoritetaan omaisuuden markkina-arvon mukaan, arvonmäärityksessä käytettävien arviointimenetelmien keskinäisestä etusijajärjestyksestä luovutaan, asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa laajennetaan, lunastuskorvausta korotetaan 25 prosentilla ja arvonleikkaussääntely kumotaan.
Jyväskylän kaupungin lausunnossa todetaan, että Jyväskylän kaupunki arvioi, että esityksen haitalliset vaikutukset yhteiskunnan maankäyttöön, kuntalaisten palveluihin sekä elinkustannuksiin ovat merkittävät ja pysyvät. Esitetyt muutokset vaikeuttaisivat kaupungin mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa kaupungin vastuulla olevaa palveluverkostoa sekä kestävää ja kustannustehokasta maankäyttöä. Jyväskylän kaupungin näkemys on yhtenevä muiden suurten kuntien ja Kuntaliiton kanssa.
Lausunnossa todetaan muun muassa , että Jyväskylän asukasluvun kasvaessa laadukkaan rakennusmaan kysyntä on jatkuvaa. Siksi kaupungin maapolitiikka on luonteeltaan aktiivista ja pitkäjänteistä. Kaupunki pyrkii hankkimaan maata hyvissä ajoin ennen kuin alueiden asemakaavoitus on ajankohtaista ja kaavoittamaan ensimmäistä asemakaavaa pääasiassa omistamilleen maille. Tällä pystytään varmistamaan, että yritystonttien ja kaupungin tarjoamien asuntotonttien hintataso pysyy kohtuullisella tasolla eikä osaltaan nosta rakentamisen kustannuksia.
Lisäksi kuntalaisten tasapuolinen kohtelu toteutuu parhaiten, kun tulevista kaavaratkaisuista riippumatta pystytään maanomistajia kohtelemaan yhdenvertaisesti hankkimalla uudet asemakaavoitettavat alueet ensin kunnan omistukseen. Jyväskylän kaupungin näkemyksen mukaan lakiehdotuksen mukainen lunastuskorvauksen korottaminen saattaa tyrehdyttää vapaaehtoiset kaupat korjaamatta kuitenkaan lunastuksissa ilmenneitä epäkohtia.
Lunastuksiin kuntien raakamaanhankinnoissa päädytään tällä hetkellä erittäin harvoin. Maanomistajat hyötyvät maanmyynnistä kunnalle raakamaan kaupoissa jo nyt korkeamman kauppahinnan sekä verohelpotuksen muodossa. Raakamaan hinta sisältää tulevan kaavoituksen mukanaan tuoman odotusarvon, eli raakamaasta maksettava hinta on maa- ja metsätalousmaata korkeampi. Tästä syystä kuntien maanhankinta perustuu Jyväskylässäkin pääasiassa vapaaehtoisiin kauppoihin. Usein vielä niin, että maanomistajat tarjoavat maitaan kunnan ostettavaksi.
Lisäksi kunnalle myydystä maasta maksetaan selkeästi alhaisempaa myyntivoitonveroa, kuin yksityisten välisissä kaupoissa. Maan luovuttaminen kunnalle on tällä hetkellä siis monin tavoin kannattavaa maanomistajille. Mikäli lakimuutoksella halutaan korottaa maanomistajien saamia korvauksia kuntien maanhankinnoissa, on erittäin toimiva keino määräaikainen vapautus myyntivoitonverosta kokonaan.
Lohkomistoimitusten yhteydessä tehtävien tontinosan lunastuksissa korvaus olisi myös korkeampi kuin tontinosan todellinen arvo. Tämä aiheuttaisi erikoisia tilanteita ja eriarvoisuutta toimituksissa, joita Jyväskylässä tehdään muutamia vuodessa.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tavoittelee nopeampia kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja. Nopeilla kaavoitus- ja lupaprosesseilla ei ole merkitystä, jos kuntien maanhankinta kestää vuosia lunastuslupien ja lunastustoimitusten ruuhkautuessa.
Hallituksen esitys sisältää prosenttikorotuksen lisäksi muitakin muutosehdotuksia, joista arvonleikkaussääntelystä luopumisella on merkitystä kuntien kannalta. Arvonleikkauksen poistaminen tulisi vaikeuttamaan raakamaan ja raakamaana hinnoiteltavien alueiden hankintaa, kun spekulaatio maan tulevasta arvosta yhdyskuntarakentamisen seurauksena tulisi lisääntymään ja avaisi mahdollisuuksia kiinteistökeinottelulle. Vapaaehtoisen kaupankäynnin asemasta jouduttaisiin enenevässä määrin turvautumaan lunastamiseen mikä ei liene ollut esitetyn muutoksen tavoitteena.
Keskustelun aikana Jari Colliander (Kesk.) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana asian palauttamista uudelleen käsittelyyn. Äänestyksen jälkeen äänin 8-5 käsittelyä jatkettiin ja hallitus antoi esityksensä esittelijän muutetun esityksen mukaisesti. Jari Colliander jätti asiaan eriävän mielipiteen.
Kokouksen muut asiat
Lisäksi kaupunginhallitus myönsi eron Karli Kelkille kaupunginhallituksen varajäsenen tehtävästä ja Tom Nevanpäälle varavaltuutetun tehtävästä.