Hyppää pääsisältöön

17.6.2024

Kuva
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuija. Kuva Jaana Pinson
Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan mm. lausunnon hallinto-oikeudelle Kauramäki II:n asemakaavaa koskevassa valitusasiassa.

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle asemakaavan hyväksymistä koskevassa valitusasiassa (Kauramäki II)

Kaupunginhallitus antoi Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle lausunnon Kauramäki II:n asemakaavaa koskevassa asiassa. Kaupungin mukaan valituksessa ei ole esitetty sellaisia asemakaavan laillisuuteen liittyviä joko menettelyllisiä tai sisällöllisiä valitusperusteita, joiden vuoksi asemakaavan muutosta koskeva kaupunginvaltuuston päätös tulisi lainvastaisena kumota. Kaupunki toteaa, että kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisältövaatimukset ja perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin. Kaavapäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen.

Valituksessa kyseenalaistetaan, onko alueen suunnittelussa toimittu asianmukaisesti ja otettu riittävässä määrin huomioon alueen luonto- ja virkistysarvot, sillä alueen luontokartoitukset- ja selvitykset ovat puutteelliset. Valittajan mukaan alueella pitäisi varovaisuusperiaatteen mukaan tehdä laajempi ja tarkempi luontokartoitus, jossa liito-oravalle mahdollisesti soveltuvien elinympäristöjen sekä viitasammakon mahdollisten elin- ja lisääntymisympäristöjen tilanne kartoitetaan. Alueella on tehty liito-oravahavaintoja 2010–2011. Valituksen mukaan kaavan kokonaisvaikutukset lähellä olevaan Vuorilammen alueeseen sekä siitä laskevaan luonnontilaiseen puroon on arvioitava. On myös tutkittava ja tarkasteltava muita vaihtoehtoisia tapoja rakentaa alueelle niin, että sen luontoarvot ja suojelun arvoiset luontokohteet pystytään turvaamaan paremmin.

Lausunnon antaminen ympäristöministeriölle luonnoksesta laiksi ilmastolain muuttamiseksi

Jyväskylän kaupunginhallitus antoi äänestyksen jälkeen lausuntonsa ympäristöministeriölle ilmastolain muuttamisesta. Lausunnon mukaan Jyväskylän kaltaiseen, kasvavaan edelläkävijäkaupunkiin, ilmastosuunnitelmavelvoitteen poistuminen ilmastolaista ei suoraan vaikuta, sillä kaupunki on sitoutunut resurssiviisauteen ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Kaupunki on sisällyttänyt resurssiviisauden kaupunkistrategiaan ja valtuusto on hyväksynyt Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelman, joka sisältää ilmastolain mukaisen ilmastosuunnitelman toimenpiteineen ja seurantoineen.

Lausunnossa todetaan myös muun muassa, että lainsäädännön ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden kannalta ilmastosuunnitelmavelvoitteen poisto näyttäytyy huonona ja poukkoilevana hallintona. Velvoite lisättiin ilmastolakiin 1.3.2023, mutta jo samana vuonna ilmoitettiin, että velvoite ja kunnille kohdennettu valtionavustus suunnitelmien laatimiselle tullaan poistamaan. Lakimuutosluonnoksen taustamateriaalissa arvioidaan, että ilmastosuunnitelmien laatimiselle on vaikea tunnistaa selkeää päästövähennyspotentiaalia. Tulee kuitenkin huomioida, että konkreettisia päästövähennyksiä tuottavien toimenpiteiden sisällyttäminen kuntien perustoimintaan vaatii suunnitelmallista toimintatapojen parantamista, jonka ilmastosuunnitelma mahdollistaa. Kuten lakimuutosluonnoksessakin todetaan, Suomen kansalliset kasvihuonepäästöt syntyvät aina jonkin Suomen kunnan alueella ja kunnilla on merkittävää vaikutusta kasvihuonepäästöihin muun muassa maankäytön- ja liikennesuunnittelun, julkisen liikenteen, omistajaohjauksen ja julkisten hankintojen kautta. Jos kuntien ilmastotyön suunnitelmallisuutta heikennetään esitetyllä tavalla, tulisi valtion mahdollistaa erityisesti keskisuurten ja pienten kuntien ilmastotyö esimerkiksi seudullisena toimintana riittävän rahoituksen kautta. Erilaiset EU-rahoituskanavat ovat hyvä vaihtoehto, mutta kaikilla kunnilla ei ole osaamista tai resursseja hakea niitä.

Keskustelun aikana Caius Forsberg (Kok.) esitti Joni Parkkosen kannattamana, että lausuntoa tiivistetään ja vain sen ensimmäinen kappaleen mukaiseksi. Kaupunginjohtajan pohjaesitys voitti kuitenkin äänestyksen äänin 8-5 ja lausunto annettiin pohjaesityksen mukaisena laajempana kokonaisuutena.

Lausunnon taustalla on ilmastolaki, johon lisättiin maaliskuussa 2023 kunnan velvoite laatia ilmastosuunnitelma ja päivittää se vähintään kerran valtuustokaudessa. Nyt lausunnolla olevassa lakimuutoksessa todetaan, että suunnitelmien laatiminen lisää hallinnollista taakkaa sekä kunnissa että valtiolla, ja ilmastosuunnitelmien laatimiselle on vaikea tunnistaa selkeää päästövähennyspotentiaalia. Näin ollen ilmastolain kunnan ilmastosuunnitelman laatimista koskeva velvoite ehdotetaan kumottavaksi. Samalla muutettaisiin lain soveltamisalaa niin, ettei ilmastolakia sovelleta kunnan viranomaisiin. Esityksen tavoitteena on osaltaan tasapainottaa valtiontaloutta ja karsia kuntien hallinnollista taakkaa.

Kuolinpesän omaisuuden kohdentaminen

Kaupunginhallitus päätti hakea Valtiokonttorilta perintöä, joka kohdennetaan konsernihallinnon toimialalle ja osoitetaan asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen painopisteenä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kuntalaiset. Mikäli perintö saadaan, sitä kohdennetaan ruoka-aputoimintaan, taiteen ja kulttuurin kolmannen sektorin toimijoiden (ns. vapaa kenttä) toimintaedellytysten vahvistamiseen kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä, kuntalaisten asukasosallisuuden vahvistamiseen kehittämällä nykyisiä vaikuttamisrakenteita (mm. vanhus- ja vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston toiminta, asukasosallisuuden kokeilut). Lisäksi mahdollista perintöä voidaan osoittaa erilaisiin nopeisiin ja vaikuttaviin kokeiluihin, joilla voidaan reagoida erilaisiin hyvinvointia ja osallisuutta haastaviin ilmiöihin, kuten alueelliseen eriytymiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin.

_____

Muut kokouksen asiat (Aalto2-museokeskus Oy:n ja Jyväskylän Jäähalli Oy:n yhtiökokousasiat, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön sääntöjen muutokset ja Valtiokonttorin päätös perinnön luovuttamisesta) hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan uudeksi jäseneksi ja varapuheenjohtajasi vammaisneuvostoon nimettiin Jyrki Ahlgrén.

Jyväskylän Messut Oy:n yhtiökokousasioissa Jari Colliander (Kesk.) esitti Joni Parkkosen (PS) kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä äänin 8-5 ja keskustelua asiasta jatkettiin. Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että kaupunginhallitus esittää Messut Oy:n hallitukseen elinkeino- ja työllisyyspalveluiden toimialajohtaja Ari Tolosta. Meri Lumela (Vihr.) esitti puolestaan Mervi Hovikosken (SDP) ja Tony Melvillen (SDP) kannattamana edustajaksi kaupunginjohtaja Timo Koivistoa. Timo Koivisto valittiin jatkamaan hallituksessa äänin 11-2.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819

Asiasanat: