Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 10.6.2024 olleesta kokouksesta

Hyvinvointikertomus 2023 (hyvinvointisuunnitelman 2023–2026 seuranta)

Jyväskylän kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointikertomuksen. Vuosittain laadittava kertomus kuvaa Jyväskylän kaupungin hyvinvoinnin eteen tehdyn työn toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään hyvinvointisuunnitelmaan.

Hyvinvointikertomus osoittaa, että Jyväskylän hyvinvointisuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet ovat ajankohtaisia ja vastaavat osaltaan tunnistettuihin haasteisiin. Hyvinvointisuunnitelmaan kirjatuista toimenpiteistä valtaosa on toteutunut tai käynnistynyt.

Hyvinvointikertomuksen perusteella voidaan todeta, että valtaosa jyväskyläläisistä voi hyvin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta Jyväskylän tulokset ovat valtakunnallisessa vertailussa pääosin jonkin verran positiivisemmat kuin muualla maassa. Tyttöjen ja poikien välillä on merkittäviä hyvinvointieroja ja tyttöjen tulokset kouluterveyskyselyssä ovat osittain selkeästi heikompia kuin poikien. Huolenaiheina nuorten osalta ovat ruokailuun liittyvät kysymykset sekä sähkötupakan ja nikotiinipussien käytön lisääntymiseen. Myös fyysisen uhkan ja syrjinnän kokemukset ovat lisääntyneet. Aikuisväestön osalta nostetaan esille erityisesti työllisyystilanne, joka on Jyväskylässä heikentynyt. Samalla työttömien toimeentulotukea saavien määrä kasvanut.

Jyväskylän liikkumisohjelma hyväksyttiin yksimielisesti

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jyväskylän liikkumisohjelman, jonka tavoitteena on edistää eri ikäisten kuntalaisten liikunnallista aktiivisuutta ja vastata osaltaan lain vaatimiin kunnan velvollisuuksiin. Jyväskylän liikkumisohjelmassa lähdetään poistamaan niitä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia esteitä, jotka tutkitusti vähentävät kuntalaisten fyysistä aktiivisuutta. Samalla kuitenkin pidetään mukana ne liikunnan ilon elementit, jotka lisäävät liikkumismotivaatiota. Ohjelmassa on tavoitteena hakea muutosta kaupungin toimintakulttuuriin ja rakenteisiin, jotta saataisiin aikaan pysyviä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin.

Liikkumisohjelman toimenpiteet on jaettu elinkaarimallin mukaan kolmeen ikäluokkaan: 1) lapset, nuoret ja perheet, 2) työikäiset sekä 3) seniorit. Lisäksi ohjelmassa on toimenpiteitä elinympäristöjen kehittämiseen sekä yhteisöjen hyödyntämiseen liikkumisen edistämisessä. Ohjelman pohjaksi on analysoitu tietoa yli sadan työpajan ja 1 000 osallistujan näkemyksistä sekä 2 500 kyselyvastauksen aineistosta. Ohjelmaluonnoksia on käsitelty kaupungin toimielimissä ja luonnoksesta on myös kerätty kuntalaispalautetta. Liikkumisohjelman prosessin yksi päätavoitteista oli löytää poikkihallinnollisia ratkaisuja vähäisen liikkumisen ongelmaan. Yhteistyöstä kertoo se, että ohjelman 103 toimenpiteellä on yhteensä 183 toteuttajatahoa.

Liikkumisohjelman tekeminen on määritetty Jyväskylän kaupunkistrategiassa osana hyvinvoinnin edistämistä. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa kannustetaan kuntia huomioimaan liikunnan ja terveyden poikkihallinnollinen edistäminen strategioissaan. Liikkumisohjelma pyrkii edistämään monia Jyväskylän kaupunkistrategian tavoitteita ja mittareita, joita ovat mm.: Suomen liikkuvimmat kaupunkilaiset, vähiten liikkuvien ja heikoimmassa kunnossa olevien osuuden vähentäminen, koetun hyvinvoinnin parantaminen, arki- ja luontoliikuntaympäristöjen kehittäminen, ylipainoisten osuuden vähentäminen, monipuolisten harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen ja asukkaiden elämisen laadun edistäminen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten kehittäminen, hiilineutraalius 2030 mennessä ja liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyden parantaminen.

Asumisvisio2035 hyväksyttiin yksimielisesti

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2035 tähtäävän Jyväskylän asumisvision. Asumisvisio2035 on Jyväskylän tulevaisuuden kuva ja tahtotila asumisen seuraavan 10 vuoden kehittämisen osalta.

Visiossa on nostettu esiin asumisen trendejä ja ilmiöitä, tärkeäksi koettuja suuntaviivoja asumisen ja sen kehittämisen osalta, sekä onnistumisia ja hyviä esimerkkejä asumisen kehittämisestä Jyväskylässä. Visiossa esitetään myös suosituksia, jotka ovat uusia tai jo olemassa olevia hyviä tapoja ja käytänteitä, joilla asumista ja asuinympäristöjä kehitetään ja ylläpidetään Jyväskylässä. Visio ohjaa maankäytön suunnittelua ja toteutusta kaupunkirakennepalveluiden toimialalla. Edellinen asumisvisio on hyväksytty valtuustossa vuonna 2014.

Asumisvisiossa asuminen nähdään asuntoa laajempana kokonaisuutena. Asuminen kattaa asunnon lisäksi myös asumisen ja elämisen ympäristöt sekä niiden mukanaan tuomat palvelut, toimintamahdollisuudet ja ajanvieton. Asumisvisio2035 pyrkii vastaamaan osaltaan kaupungin strategiseen tavoitteeseen Jyväskylästä kasvavana ja saavutettavana maakunnan keskuskaupunkina.

Asumisvisio on kiteytetty lauseeseen ”Jyväskylässä on tilaa kaiken kokoisille asumisen unelmille.” Sanoituksella halutaan kuvata, että Jyväskylässä sujuva ja laadukas asumisen arki toteutuu sopivan kokoisessa kaupungissa, jossa viherympäristöt ja vesistöt sekä palvelut ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen. Uutta rakentaessa Jyväskylä haluaa jatkaa vahvaa täydennysrakentamisen perinnettä entistäkin parempaa ja resurssiviisaampaa asumisen ympäristöä luoden. Myös olemassa olevien asuinalueiden elinvoimaisuuden vaaliminen kunkin identiteettiä vahvistaen on tärkeää.

Vision toteuttamiseksi on valittu kolme teemaa: rohkeasti monipuolinen, omaleimaisen elävä ja kestävästi vastuullinen. Rohkeasti monipuolisessa Jyväskylässä toteutetaan aikaa kestävää asumista ja kannustetaan asumisvaihtoehtojen ja uusien asumisen ratkaisujen kehittämiseen. Moninaisiin asumisen tarpeisiin vaikuttavat muun muassa käynnissä oleva väestörakenteen muutos, kuten ikääntyminen, perheiden monimuotoistuminen ja perhekoon pieneneminen, syntyvyyden väheneminen ja kansainvälisen muuttoliikkeen kasvaminen.

Rohkeasti monipuolisessa kaupungissa monen mittakaavan kaupunkikehityshankkeet toimivat asumisen suunnannäyttäjinä ja laadukas opiskelija-asuminen on yksi koulutuskaupungin vetovoimatekijöistä. Pientalorakentamisessa tonttitarjonnan monipuolisuus tulee huomioida myös jatkossa, mutta perinteisen pientalorakentamisen rinnalle tarvitaan tulevaisuudessa uusia avauksia esimerkiksi yhtiömuotoisten pientalojen toteuttamisessa ja kaupunkimaisen pientalotuotannon kehittämisessä. Myös olemassa olevia pientaloja vapautunee tulevaisuudessa nykyistä enemmän markkinoille pientaloasukkaiden ikääntyessä. Uudisrakentamisen ohella tuleekin tulevaisuudessa huomioida jo olemassa oleva asuntokanta ja sen kehittäminen, sillä se tukee osaltaan asuinalueiden elinvoimaa ja toimivaa asuntomarkkinaa.

Omaleimaisen elävä kaupunki on sosiaalisesti kestävä ja oleellista asuinalueiden kehittämisessä on huomioida erityisesti ne alueet, joissa on merkkejä alueellisesta eriytymisestä eli segregaatiosta ja löytää keinoja asuinalueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen esimerkiksi täydennysrakentamisen keinoin sekä panostamalla asuinalueiden viihtyisyyteen ja laatuun. Väestön ikääntyessä myötä myös ikäystävällisyyden ja esteettömyyden huomioiminen asumisessa on tulevaisuudessa tärkeää.

Ilmastonmuutos on tulevaisuuden merkittävä uhka, jolla on vaikutuksia moniin elämän osa-alueisiin ja asunto onkin yksi elämän tärkeimpiä valintoja myös ympäristön ja ilmaston kannalta. Kestävästi vastuullisessa kaupungissa asuntokanta on monipuolista, laadukasta ja muuntuvaa, mikä lisää asuntojen käyttöikää.

Tiivis ja kompakti kaupunkirakenne tukee kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, turvaa luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistaa kestäviä liikenne- ja liikkumisratkaisuja sekä tukee palveluiden saavutettavuutta ja pysyvyyttä riittävän väestöpohjan kautta. Monimuotoiset viherympäristöt, puistot, lähimetsät ja vesistöt, jotka koetaan Jyväskylän vahvuustekijöiksi luovat viihtyisyyttä, lisäävät hyvinvointia ja samalla sitovat hiiltä. Myös olemassa olevasta asuntorakennuskannasta huolehtiminen korjausrakentamisella edistää hiilineutraaliuden tavoitteita. Uudisrakentamisessa tulee puolestaan kiinnittää entistäkin enemmän huomioita rakentamisen aikaisiin päästöihin ja sekä rakennusmateriaaleihin ja niiden kestävyyteen.

Asumisivisio2035, siihen liittyvät selvitykset sekä visiotyön taustaksi toteutettujen kyselyn tulokset löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

Valtuusto hyväksyi Jyväs-Parkki Oy:n lainan takauksen

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunki antaa enintään 11 miljoonan euron omavelkaisen takauksen Jyväs-Parkki Oy:lle. Taustalla on P-Paraatin investointihanke, joka on kunnan toimialaan kuuluvaa kaupungin perustehtävien toteuttamista pysäköintipalvelujen tuottamiseksi kuntalaisille. Enintään 11 000 000 euron takaus on voimassa 30 vuotta. Takauksesta peritään kaupunginvaltuuston määräämä takausmaksu, joka hankkeen riskit huomioiden on 0,50 % vuoden viimeisen päivän mukaisesta jäljellä olevasta lainan määrästä.

Pysäköintitilan (P-Paraati) rakentaminen aloitettiin alkuvuonna 2023 ja hanke valmistuu syksyllä 2024. Hankkeen kustannusarvio on 22 miljoonaa euroa.  P-Paraati rakennetaan Jyväskylän kaupungin ja keskustan pysäköinnin periaatteiden mukaisesti. Pysäköintiä edistetään maanrakennuslain ja asemakaavoituksin määräyksin sekä mahdollisuudella käyttää kaupungin omaa tytäryhtiötä kaupungin perustehtävään kuuluvan investoinnin toteuttajana.

Jyväs-Parkki Oy on kaupungin kokonaan omistama tytäryhteisö. Jyväs-Parkki harjoittaa pysäköintiliiketoimintaa. Yhtiöllä on 10 pysäköintitaloa, joissa on yhteensä noin 4 500 autopaikkaa ja kadunvarsilla on noin 700 paikkaa. Yhtiö harjoittaa pysäköinnin operointitoimintaa mm. sairaala Novan alueella. JyväsParkin liikevaihto vuonna 2023 oli n. 11,2 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma noin 62,2 miljoonaa euroa.

Joonas Köntän (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite: Vapaa-ajan asunnon muuttamista pysyväksi asunnoksi Jyväskylässä helpotettava

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Joonas Köntän (Kesk.) ja 35 muun valtuutetun aloitteeseen koskien vapaa-ajan asunnon muuttamisen helpottamista pysyvälle asumiselle Jyväskylässä. Aloitteessa esitetään, että Jyväskylässä laaditaan otetaan sallivampi linja muuttaa vapaa-ajan asunto pysyväksi asunnoksi. Lisäksi aloitteessa esitetään, että kaupunginhallitus aloittaa rakennusjärjestyksen päivittämisen, jossa määritetään alueita, joissa poikkeamislupaa tai suunnittelutarveratkaisuja ei tarvita ennen rakennuslupaa.

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylässä asemakaavoitetun alueen ulkopuolella rakentamisen ohjaus perustuu laajoilla alueilla rakentamista rakennuspaikkakohtaisesti ohjaaviin osayleiskaavoihin. Osayleiskaavoja on voimassa mm. Korpilahden Päijänteen, Tikkalan, Oravasaaren ja Leppälahden alueilla. Useammassa osayleiskaavassa, kuten Leppälahdessa tai Tikkalassa on mahdollistettu loma-asuntojen muuttaminen vakituiselle asumiselle edullisemmille kyläalueille. Näillä alueilla käyttötarkoituksen muutokselle ei ole maankäytöllisiä esteitä. Osayleiskaavoissa on tällä hetkellä noin 250 rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa, joilla on mahdollista joko rakentaa uusi pysyvä asunto tai muuttaa loma-asunto pysyvään asumiseen soveltuvaksi.

Osayleiskaavojen ulkopuolisilla alueilla käyttötarkoituksen muutos edellyttää poikkeamispäätöstä ranta-alueille. Päätöksen yhteydessä maankäytöllinen tarkastelu tehdään mm. rakennuspaikan sijaintiin, kaavatilanteeseen, rakennuspaikan ominaisuuksiin, vesihuoltoon ja kunnalle aiheutuviin kustannuksiin perustuen. Poikkeamispäätöksien valmistelu perustuu lainsäädäntöön sekä voimassa olevien Jyväskylän kaupungin yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen määräyksiin. Lupaharkinta on luonteeltaan oikeusharkintaa ja päätöksissä niin viranhaltijoita kuin luottamuselintä koskee niin sanottu virkavastuu. Lainsäädäntö edellyttää myös maanomistajien tasapuolista kohtelua, jolloin vastaavissa tilanteissa tehtävät päätökset ovat samanlaisia.

Nykyisen loma-asunnon tulee olla lisäksi teknisesti soveltuva pysyvään asuinkäyttöön rakennusluvan saamiseksi. Tämä tarkoittaa mm. huonekorkeutta, ikkunoiden pinta-alaa, käyttöturvallisuutta ja esteettömyyttä koskevien vaatimusten täyttämistä. Käytännössä useissa lupatapauksissa vanha lomaasunto puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi asuinrakennus, jolloin uusi rakennus täyttää yleensä nämä vaatimukset ilman ongelmia.

Loma-asuntojen muuttamista voidaan edistää parhaillaan jo käynnissä olevien Jyväskylän yleiskaavan 2050 laatimisen sekä Jyväskylän rakennusjärjestyksen uudistamisen yhteydessä. Näissä prosesseissa asiaa voidaan edistää seuraavilla keinoilla:

- Yleiskaavaluonnoksen valmistelua varten on laadittu edullisuusvyöhyketarkastelu ranta-alueiden pysyvälle asumiselle. Selvityksessä tunnistetaan alueet, joilla loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttaminen olisi yhdyskuntarakenteen ja kuntatalouden kannalta järkevintä. 
- Yleiskaavan laadinnan yhteydessä on mahdollista tarkistaa taajamarakenteen merkintöjä ja määräyksiä siten, että ne mahdollistavat voimassa olevien loma-asuntojen rakennuspaikkojen muuttamisen pysyvään asumiseen. 
- Yleiskaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä arvioidaan Korpilahden Iloniemen ja Kärkisten alueiden osayleiskaavojen korvaamista laadittavalla yleiskaavalla. Samalla pohditaan erillisen rantaosayleiskaavan käynnistämistä näillä alueilla. 
- Rakennusjärjestyksen uudistamisen yhteydessä voidaan edullisuustarkasteluun perustuen osoittaa alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos on mahdollista ilman poikkeamispäätöstä. Myös muita ranta-alueiden rakentamista koskevia määräyksiä voidaan tarkistaa uudistamisen yhteydessä.

Lisäksi kaupunki voi jatkossa laatia uusia osayleiskaavoja tai muuttaa voimassa olevia osayleiskaavoja ranta-alueille. Näiden osayleiskaavatöiden yhteydessä voidaan edistää loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia edullisimmiksi todetuilla alueilla.

______________

Kaupunginvaltuusto myönsi lisäksi Annimaria Vallille (Vihr.) eron rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen Tuija Mäkisen (Vihr.).

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171