VieKas LIFE

VieKas LIFE on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitallisten vieraslajien aiheuttamat vahingot terveydelle, luonnolle ja taloudelle tulevat lisääntymään ilmaston lämmetessä. Siitä syystä tahdomme olla mukana ratkaisemassa vieraslajiongelmaa kehittämässä uusia torjuntatapoja ja jakamassa tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Hanke kestää vuoteen 2023 saakka ja sitä koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto.

Lampaat kitkevät jättipalsamia Vehkalammella

Kuva

Osana Viekas LIFE -hanketta tutkitaan jättipalsamin hävitysmahdollisuuksia lampaiden avulla. Viisi vuotta kestävän hankkeen aikana lampaat palaavat kesän ajaksi Vehkalammenpuistoon syömään vieraslajeja. Hankkeessa tutkitaan muun muassa sitä, pärjääkö jättipalsami lammaslaitumella ja pystyvätkö lampaat hävittämään sen kokonaan.

Ajatus lampaiden hyödyntämisestä jättipalsamin hävittämisestä syntyi, kun jättipalsamin huomattiin pikkuhiljaa häviävän alueilla, joilla lampaat ovat kesäisin laiduntaneet.

Hankkeen alkuvaiheessa on tärkeää tutkia, miten laidunnus on parasta järjestää, jotta jättipalsamit tulisi syötyä mahdollisimman tarkasti. Joka paikkaan lampaat eivät kuitenkaan sovi. Alueen on oltava tarpeeksi iso ja lauman sopivan kokoinen, jotta lampaat viihtyvät. Lisäksi juomavesihuollon järjestäminen ja muut käytännön asiat rajoittavat sopivan laitumen valintaa.

Kokeilulla on saatu hyviä tuloksia

Lampaiden neljäs kesä Vehkalammella on nyt käynnissä. Ensimmäisenä kesänä lampaat saivat herkutella tuuheissa jättipalsamikasvustoissa, joita iti edellisinä kesinä maahan varisseista siemenistä. Laiduntamisen aikana jättipalsamin taimet tulivat syödyiksi ennen kuin ne ehtivät tuottaa siemeniä.

Toisena kesänä jättipalsameja taimettui laitumille harvakseltaan. Toisenakaan vuotena jättipalsamit eivät ehtineet siemenvaiheeseen laiduntamisen aikana. Alueella havaittiin kuitenkin minikokoisia jättipalsameja, jotka jäävät helposti lampailta huomaamatta. Minikokoisten jättipalsamien siementuotanto ei kuitenkaan ole yhtä suurta, kuin normaalikokoisten.

Viime kesänä jättipalsamia havaittiin kahdella pienellä laitumella vain muutamia. Nämä laitumet ovat suhteellisen kosteita ja niissä on myös nokkosta, mikä saa lampaat välttämään kyseisiä laidunosia. Nokkosta on niitetty kahtena viime vuotena lampaiden laiduntamisen helpottamiseksi, joten tänä kesänä nähtäväksi jää, saavatko lampaat hävitettyä jättipalsamin myös näiltä laidunosilta.

Jättipalsamin hävittäminen on kuitenkin monivuotinen prosessi, jossa tärkeintä on estää ainoiden talvehtivien osien eli siementen muodostuminen. Tulevina kesinä kaupunki saa tarkempaa tietoa kokeilun onnistumisesta. Lue lisää SuurJyväskylän -lehden uutisesta.

Miksi vieraslajeja kitketään?

Jättipalsami kasvaa nopeasti ja tiheästi tukahduttaen muun kasvillisuuden alleen. Sen epäillään vähentävän luonnonkasvien pölytystä, koska pölyttäjät ohjautuvat helposti rehevään jättipalsamiin ja edistävät näin sen leviämistä.

Hankkeen aikana tarvitaan myös kuntalaisten apua. Lammaslaitumien ulkopuolelle aitoje vierustoille jää alueita, joille kuka tahansa voi mennä kitkemään. Juureltaan jättipalsami on hauras. Kasvi on helpoin hävittää katkaisemalla sen varsi maanpinnasta tai vetämällä kasvit ylös maasta ja murskaamalla varret juurten yläpuolelta tallaamalla. Murskattu varsi varmistaa sen, että kasvit eivät enää pysty juurtumaan uudestaan, eivätkä kasveissa olevat siementen aiheet jatka kypsymistä.

Kuva

Jättipalsamin kitkeminen on nopeinta alkukesästä, kun kasvit ovat vielä pienikokoisia.
Sitä voi kitkeä kukinnan aikanakin, jolloin vaaleanpunainen kukka toimii kätevänä tunnistuskeinona.

Hankkeen tiedot

(LIFE17 NAT/FI/000528)

Awareness building, surveying and controlling invasive alien species (IAS) in Finland -LIFE+

Koordinaattori: Suomen luonnonsuojeluliitto

Hankkeen kesto: 8/2018–12/2023

Hankkeen budjetti: 2 473 531 euroa, josta 60 % on EU LIFE -rahoitusta.

VieKasLIFE-hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta, jonka avulla tuetaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita ja sitä kautta EU:n ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Tämän julkaisun sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.