Keski-Suomen Sote 2020 -hanke

Hanke on päättynyt

Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke on päättynyt 31.10.2016. Näiltä sivuilta löydät kuitenkin edelleen hankkeen aikana tuotettua tietoa ja aineistoa.

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua voit seurata osoitteessa: www.ks2019.fi

STM:n Kärkihanke 3 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hakukonsortio-info

Sokos hotelli Alexandrassa järjestettiin 5.10.2016 keskustelutilaisuus yrityksille, palveluntuottajille, järjestöille, seurakunnille ja muille toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä ja olemaan mukana Keski-Suomen hakukonsortiossa.

Hakukonsortio-infossa kerrottiin lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta, Keski-Suomen hankehakemuksen painopisteistä sekä hakemuksen valmistelun etenemisestä. Hankehakemus tulee jättää 4.11.2016 mennessä. Lapsi- ja perhepalveluita uuristetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla ja Keski-Suomessa valmistellaan maakunnallista, monitoimijaista hanketta, jonka tavoitteena on lapsi- ja perhelähtöiset, yhteensovitetut, oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut.

• Hakujulistus ja muut valtionavustuksiin liittyvä aineisto.
• Petri Oinonen: Hakukonsortio-info materiaali (pdf)

I&O kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kaupunginkirjaston Minnansalissa järjestettiin 3.8.2016 keskustelutilaisuus yrityksille, palveluntuottajille, järjestöille ja seurakunnille I&O kärkihankkeen Keski-Suomen kotihoidon kehittämishankesuunnitelmasta.

Ohjelma

• Kutsu (pdf)
• Muistio (pdf)
• Tuija Koivisto: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihanke ja rahoitushaku (pdf)
• Johan Groop, NHG: Tarvepohjainen toimintamalli: Oikea määrä hoitajia oikeassa paikassa oikeaan aikaan (pdf)

Päivystysasetus sekä sosiaali- ja terveydenhuoltolain muutokset lausuntokierrokselle

Hallituksen esitykset terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen edellytyksestä ovat lähteneet lausuntokierrokselle, joka kestää 10.9.2016 asti.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 19.5.2016: Päivystysuudistus yhdentäisi sosiaali- ja terveyspalveluja toisiinsa - lausuntokierros alkaa

Päivystys ja muut 24/7 -palvelut -seminaari Laajavuoressa 11.5.2016

Ohjelma

• Anneli Kuusinen: Seminaarin avauspuhe (pdf)
• Johanna Tuukkanen: Päivystystoiminta Keski-Suomessa nyt ja tulevaisuudessa (pdf)
• Päivi Koikkalainen: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen sosiaalityö päivystyksessä pilotin kokemukset (pdf)
• Mikko Lintu: Liikkuvat palvelut (pdf)
• Laura Vainio-Pernu: Sosiaalipäivystysyksikkö (pdf)
• Tuija Hauvala: Sosiaalityö ja kriisipäivystys, kriisikeskus Mobile (pdf)
• Tuija Koivisto: Ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito ja turvapalvelu (pdf)
• Sami Siren: Jyväskylän uudistuneet kotihoidon turvapalvelut (pdf)
• Taina Mäntyranta: Ajankohtaista päivystyksen säädösvalmistelussa - suunniteltuja muutoksia terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolakiin (pdf)
• Anu Pihl: Ohjaus ja neuvonta sekä call center 24/7 toimintana (pdf)

Palvelutuotantoseminaari Laajavuoressa 29.4.2016

Laajavuoressa järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin hankkeen tuloksia, kuultiin kuntien näkemyksiä sekä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun arviointia hankkeen toteutumisesta.

Ohjelma

• Riitta Pylvänen: Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmän työskentelystä (pdf)
• Päivi Koikkalainen: Yhdessä hyvästä parempaan - Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut (pdf)
• Petri Oinonen: Lapset, nuoret ja perheet (pdf)
• Tuija Koivisto: Vanhuspalveluprosessin tulokset (pdf)
• Marja Heikkilä: Monialainen kuntoutus (pdf)
• Pasi-Heikki Rannisto: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tulosten alustava arviointi (pdf)

Ikäihmisten kuntoutuspolku vietiin Karstulassa käytäntöön

Asiakkaan yksilöllistä, jäljellä olevan toimintakyvyn tukemista, aktiiviseen sosiaalisuuteen kannustamista. Runsaasti yhteistyötä läheisten ja muiden ammattilaisten kanssa, jotta kuntoutuksen ideat sulaisivat osaksi arkisia toimia ja jatkuisivat myös kotiympäristössä. Näitä aineksia tarvitaan ikäihmisten asiakaslähtöiseen kuntoutuspolkuun.

"On tullut palautetta, että meillä tapahtuu, meillä virkistyy ja toimintakyky on parantunut. He tekevät itse, me avustamme", palveluvastaava Elina Matilainen Karstulan kuntoutusyksiköstä kuvailee.

Akuuttiosastosta tuli kuntoutusyksikkö

Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke käynnisti Ikäihmisten kuntoutuspolku -pilotin keväällä 2015, koska haluttiin saada aikaan mallinnus terveyskeskuksen vuodeosaston muuttamisesta asiakaslähtöiseksi kuntoutusyksiköksi. Toteuttajaksi valittiin Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja asiantuntija-valmentajaksi THM, KM toimintaterapian lehtori ja tutkija Aila Pikkarainen. Saarikassa pontimena oli saada tukea oman toiminnan kehittämiseen ja siihen, että kuntoutusyksikössä aikaan saatu toimintakyvyn nousu jatkuisi kotona ja asumispalveluissa.

Asiantuntijan tehtävänä oli luoda toimintaan tutkittua, näyttöön perustuvaa tietoa, auttaa periaatteiden juurruttamisessa sekä rakentaa luottamusta kehittämistehtävän eteenpäin menoon. JAMK oli toteuttanut Karstulan kuntoutusyksikön kehittämisprosessin jo edellisvuonna, kun yksikkö käynnistettiin.

Aila Pikkaraisen kirjoittamassa pilotin raportissa käsitellään kuntoutusyksikköä lähi- ja arkikuntoutuksen osana sekä kuntoutujia ja omaisia kuntoutuspolun toimijoina ja annetaan toiminnalle suosituksia. Raportissa mallinnetaan myös organisaatio- ja asiakasvirtarakennetta tulevaisuuden kuntoutuspoluilla. Raportti löytyy Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen kotisivuilta.

Aktiivisuusresepti naulataan tilanteisiin

Yhtenä lähi- ja arkikuntoutuksen välineenä lehtori Aila Pikkarainen toi seminaarissa esille aktiivisuusreseptin. Se tarkoittaa asiakkaan kanssa yhdessä muotoiltua kirjallista ohjetta siitä, mitä kaikkea asiakas voi kuntoutumistaan edistääkseen tehdä arkisten toimintojensa yhteydessä.

"Aktiivisuusreseptin etu on, että sen avulla kuntouttava työ voidaan naulata kotona tiettyihin paikkoihin ja tilanteisiin. Näin ei tarvitse erikseen katsoa listasta, millaisia harjoitteita tänään pitikään tehdä ja missä järjestyksessä. Sen sijaan voi vaikkapa hampaita pestessään harjoitella yhdellä jalalla seisomista. Tai voi tehdä, kuten eräs ikäihminen. Hän katsoo päivittäin Kauniita ja rohkeita, ja aina, kun siinä pussataan, hän nousee seisomaan", Aila Pikkarainen kertoi.

Aktiivisuusresepti on yksi keino pienentää siirtymävaiheisiin sisältyviä riskejä. Kuntoutus jatkuu, kun sopimuksista viestitetään hyvin ja niistä pidetään kiinni palvelupaikasta riippumatta. Kotihoidon työntekijä voi tehdä aktiivisuusreseptin toimien yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa, kunnes tehtävät onnistuvat ilman häntäkin.

"Kun asiakas siirtyy sairaalasta kuntoutukseen tai kuntoutuksesta asumispalveluihin, on tärkeää saada ketju toimimaan hyvin. Liitoskohdissa palveluihin syntyy helposti yli- tai alilaatua. Se ei ole kustannustehokasta toimintaa", Aila Pikkarainen sanoo.

"Kun hallinnon rajat vaihtuvat, vaihtuu myös maksaja ja helposti myös toiminnan tapa. Vaikka pitäisi olla kirkkaana mielessä, että kyse on meidän asiakkaasta ja meidän rahoista. "

Kuvateksti: Toimintaterapeutti Tiina Toikka, sairaanhoitaja Sirkku Äijänen ja fysioterapeutti Mika Hautanen soveltavat työssään aktiivisuusreseptiä. Reseptilomake löytyy Ikääntyneiden mallinnus -raportin liiteosiosta.

Asiakasta ei jätetä petiin

Sirkku Äijänen on työskennellyt Karstulassa sairaanhoitajana 30 vuotta. Karstulan kuntoutusyksikön aloittaminen oli hänelle välillä haasteellinen, mutta lopulta myös virkistävä kokemus.

"Kuntoutujille on viriketoimintaa joka päivä. Itse harrastan musiikkia ja päätinkin ostaa haitarin ja ryhdyin vetämään kuntoutujille musiikkituokioita. Saan paljon voimia yhteistyöstä palveluohjauksen ja omaisten kanssa ja sen muutoksen seuraamisesta, mikä kuntoutuvassa ihmisessä tapahtuu", Sirkku Äijänen kertoo.

Hankkeen tausta ja tarkoitus

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Rakenteen ja mallin luomiseen osallistuvat kaikki sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ja yhdessä keskitytään rakentamaan palveluprosesseja, vahvistamaan peruspalveluja ja kehittämään johtamista 1.3.2014- 30.10.2016 välisenä aikana. Hallinnoijana Jyväskylän kaupunki.

• Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen hankesuunnitelma (pdf)
• Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen esiselvitys (pdf)

Aiemmin eri yhteyksissä tuotettua suunnittelu- ja kehittämismateriaalia hyödynnettään hankkeessa.

• Koske ja Keski-Suomen Liitto 2011: Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneselvitys (pdf)
• Puro ja Markkanen 2011: Integraatio ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistarpeisiin (pdf)
• Möttönen ja Palola 2011: Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon järjestäminen (pdf)
• Uusi Sairaala – hankkeen * suunnittelumateriaali
• Palola ja Räsänen 2013: Sote rautalankamalli – selvitysraportti (pdf)