Lajittelu helpoksi kotitalouksissa
Kodin lajitteluastiat kuntoon – sekajätepussi pienemmäksi
Kotona pitäisi lajitella paperi, kartonki, biojäte, sekajäte, lasi, metalli, muovi… ja keittiössä on vain yksi roskis, apua! Kuulostaako tutulta? Lajiteltavia jätteitä on nykyään vaikka kuinka paljon, mutta keittiöiden jäteastiavarustelu on jäänyt pahasti kehityksessä jälkeen. Usein allaskaapista löytyy vain yksi tai korkeintaan kaksi roska-astiaa ja tämä aiheuttaa ongelmia lajitteluhaluiselle asukkaalle.
Asukkailta tulleen palautteen mukaan halua jätteiden lajitteluun usein olisi, mutta asianmukaisten jäteastioiden puute tekee siitä käytännössä hyvin hankalaa. Pahimmassa tapauksessa lajittelu voi puutteellisten astioiden vuoksi jäädä kokonaan tekemättä. Jos asunnoissa olisi sekajäteastian lisäksi lajitteluastiat ainakin paperille, kartongille, biojätteelle, lasille, metallille ja muoville, päätyisi sekajätteeseen enää hyvin vähän tai ollenkaan sinne kuulumatonta, kierrätyskelpoista materiaalia.
Onko asia sitten oikeasti näin? Onko asuntojen lajitteluastioiden lukumäärällä merkitystä asukkaiden lajitteluintoon? Asiaa testattiin alkuvuodesta 2020 Jyväskylän kaupungin Circwaste - Jyväskylän käyttäjälähtöiset kokeilut –osahankkeen puitteissa. Tammi-helmikuun aikana Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry toteutti pienimuotoisen lajitteluastiakokeilun yhteistyössä Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n kanssa. Kokeilun aikana testattiin, miten keittiön lajitteluastioiden päivittäminen asianmukaisiksi sekä asukkaille annettava jäteneuvonta vaikuttavat jätteiden lajitteluun ja syntyvän sekajätteen määrään taloyhtiössä.
Mukana kolme taloyhtiötä
Kokeilu oli osa Anne Suurosen Jyväskylän yliopistolle tekemää gradutyötä, jonka vuoksi se toteutettiin tutkimusasetelmana. Kokeiluun valittiin kolme mahdollisimman toistensa kaltaista taloyhtiötä rakennusvuoden, asuntojen lukumäärän sekä talon pihassa sijaitsevan sekajäteastiatyypin perusteella. Koeasetelmaa varten talot arvottiin siten, että yksi taloista oli varsinainen kokeilutalo, toinen oli vertailutalo ja kolmas kontrollitalo.
Kokeilutalon keittiöihin vaihdettiin uudet jäteastiavaunut, talon asukkaille jaettiin jäteneuvontamateriaalia ja järjestettiin jäteneuvontailta. Lisäksi roskakatoksen lajitteluohjeistusta päivitettiin. Vertailutalon asukkaille jaettiin jäteneuvontamateriaalia, järjestettiin jäteneuvontailta ja päivitettiin roskakatoksen lajitteluohjeistusta, mutta asuntoihin ei asennettu uusia jäteastioita. Kontrollitalossa ei tehty muutoksia, vaan sen avulla seurattiin lajittelun nykytilaa. Näin menetellen kokeilusta saatiin tutkimus, jossa verrattiin tehtyjen muutosten vaikutusta nykytilanteeseen.
Sekajätetutkimukset ennen ja jälkeen
Lajitteluastioiden vaihdon ja jäteneuvonnan vaikutusta lajitteluun ja jätemääriin seurattiin ennen kokeilua ja kokeilun jälkeen tehtyjen sekajätetutkimusten avulla. Tutkimukset suoritti gradutyön tekijä Suuronen. Lisäksi asukkaiden lajittelutottumuksia sekä heidän kokemuksiaan taloyhtiön jätehuollosta kartoitettiin kyselyn avulla. Kokeilu- ja vertailutalojen asukkaille jaettiin kyselyt kokeilun alussa ja lopussa ja kontrollitalon asukkaille yksi kysely kokeilun lopussa. Kyselyihin vastattiin nimettömänä eikä vastauksia voinut yhdistää asukkaisiin.
Alustavien tulosten mukaan sekajätteen määrä väheni kaikissa taloissa kokeilun aikana. Kokeilu- ja vertailutaloissa sekajätteen määrä väheni eniten, kontrollitalossa muutos oli pienempi. Kokeilu- ja vertailutalojen asukkaat siis lajittelivat jätteensä kontrollitaloa tarkemmin kokeilun aikana. Myös kyselyn perusteella lajitteluastioiden vaihdolla ja jäteneuvonnalla oli positiivinen vaikutus asukkaiden lajitteluinnokkuuteen. Tarkemmat sekajätetutkimuksen tulokset selviävät kevään aikana gradutyön valmistuessa.
Kodin jätehuolto osaksi keittiösuunnittelua
Kaiken kaikkiaan lajitteluastiakokeilu onnistui hyvin. Vaikka kyseessä olikin vain yksi ennen-jälkeen -mittaus, antaa tulos kuitenkin viitteitä siitä, että asuntojen asianmukaiset lajitteluastiat ja jäteneuvonta edistävät asukkaiden lajitteluhalukkuutta. Jätteiden lajittelu tulisikin huomioida jo asuntojen rakennus- tai remontointivaiheessa ja suunnitella sitä varten toimivat ratkaisut. Mikäli remonttitarvetta ei ole ja keittiössä on vain yksi tai kaksi roska-astiaa, voidaan lajittelua helpottaa esimerkiksi vaihtamalla lajitteluvaunu toimivampaan tai lisätä niiden lukumäärää, jos käytettävissä oleva tila sen vain sallii. Nykyään markkinoilla on myös erilaisia kauniita irtolaatikostoja tai sieviä pikku ämpäreitä, joita voi hyödyntää jätteiden lajittelussa osana sisustusta. Lisäksi riittävän selkeä ja kattava lajitteluohjeistus on tärkeää lajittelun onnistumisen kannalta.
Teksti: Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n koordinaattori Paula Wilkman
Pro gradu -tutkielma: Asuntojen lajitteluvaunujen ja jäteneuvonnan vaikutus taloyhtiöiden sekajätemäärään
Pro gradu-tutkielman tekijä: Anne Suuronen
Linkki tutkielmaan (Jyväskylän yliopiston sivut)
Tiivistelmä tutkielmasta:
Kokeilukulttuurissa yhteiskunnan toimintoja voidaan kehittää esimerkiksi asukkaita osallistavilla kokeiluilla. Kokeiluja voi hyödyntää etsimällä niiden avulla kestävämpiä toimintatapoja, kuten keinoja lisätä kierrätystä. Tässä työssä tutkittiin asuntojen lajittelumahdollisuuksien ja taloyhtiön jäteneuvonnan vaikutuksia taloyhtiöissä tuotetun sekajätteen määrään Jyväskylän kaupungin koordinoimaan Circwaste -osahankkeeseen kuuluvalla pienimuotoisella kokeilulla.
Kokeilu toteutettiin taloyhtiöittäin lajitteluvaunun asentamisella asuntoihin ja/tai jäteneuvonnalla. Muutosten vaikutusta sekajätteen määrään tutkittiin taloyhtiötasolla jätteiden koostumustutkimuksella. Lisäksi asukkaiden lajittelutottumuksista kerättiin tietoa asukaskyselyillä. Sekajätteen koostumustutkimuksen perusteella sekajätteen määrä väheni kaikissa taloyhtiöissä. Joidenkin hyötyjätejakeiden keskimääräiset osuudet pienenivät kokeilun aikana.
Asukaskyselyiden perusteella asukkaat ovat melko kiinnostuneita lajittelusta, ja kokeilun koettiin helpottaneen lajittelua jonkin verran niissä taloyhtiöissä, joissa muutoksia tehtiin. Jätteiden lajitteluun toivottiin apua muovinkeräyspisteellä ja asuntojen lajittelutilojen parantamisella. Taloyhtiöissä toteutettu lajittelukokeilu ei tuottanut kuukauden aikana merkittäviä muutoksia taloyhtiöiden sekajätteen koostumukseen, mutta joitakin todisteita jätteidenlajittelua lisäävästä vaikutuksesta löytyi. Lajitteluvaunujen asentamisella ja jäteneuvonnan lisäämisellä on siis potentiaalia lisätä lajittelua taloyhtiöissä. Aiheesta tarvittaisiin kuitenkin myös pidempikestoista tutkimusta, jotta kokeiluissa tehtävien toimien hyödyllisyys pystyttäisiin osoittamaan.