Elämää irtisanomisen jälkeen
Niin tässäkö tämä sitten oli? Minun työurani, yli kaksi vuosikymmentä elämästäni. Liitto, johon olin sitoutunut niin myötä- kuin vastamäessä kunnes eläke meidät erottaa.
Irtisanotuksi tuleminen on yksi ihmiselämän kuormittavimpia asioita läheisen kuoleman, avioeron ja oman sairastumisen ohella. Vaikka muutosneuvottelut (aiemmin yt-neuvottelut) olisivatkin työpaikalla lähes arkipäivää, voi tieto potkuista tulla täysin yllättäen herättäen katkeruutta, vihaa ja surua. Irtisanominen harvemmin nostaa esiin onnen ja ilon tunteita.
Lähimpänä positiivista tunnetilaa voi olla helpotus. Muutosneuvotteluiden jälkeen osa irtisanotuista onkin heti valmiina uuteen ja virittelemään verkkoja työpaikka-apajille. Osa tarvitsee enemmän aikaa toipuakseen ennen kuin työn hakeminen on edes mahdollista. Onneksi pidemmissä työsuhteissa irtisanomisaika tarjoaa tähän mahdollisuuden, ennen kuin uunituore työtön työnhakija alkaa toteuttamaan työllistymissuunnitelman mukaista työnhakuvelvoitettaan ja hakemaan aktiivisesti uutta työtä.
Työ liittyy hyvin kokonaisvaltaisesti ihmiselämään ja työtä arvostetaan ja arvotetaan myös ihmisyyden mittana. Vaikka irtisanominen ei olisikaan työntekijän syy, koetaan potkut usein henkilökohtaisena arvostuksen puutteena sekä epäoikeudenmukaisena päätöksenä. Kun työntekijä lähtee eläkkeelle tai toiseen työhön, juhlitaan häntä kakkukahvilla, kukilla, yhteisesti kerätyllä lahjalla ja ylistyspuheilla. Irtisanottava lähtee työpaikasta takaovesta ilman mitään näitä huomionosoituksia.
Työsuhteen päättymisen jälkeen alkaa toisenlainen arki, johon ei enää kuulu tuttu työ työkavereineen vaan uudenlaisen tulevaisuuden etsiminen. Työnhaku on kestävyysurheilua, jossa vaaditaan sitkeyttä ja kykyä sietää pettymyksiä. Töiden haku ei aina etene toivotulla ja suunnitelman mukaisella tavalla. Siksi työnhakijan kannattaa hyödyntää kaikki se tuki, jota hänen on mahdollista saada omavalmentajalta. Työnhakua voivat edistää erilaiset työnhakuvalmennukset, CV-työpaja, työvoimakoulutus, ammatinvalintapsykologin ohjaus, palkkatuen ja työkokeilun hyödyntäminen, OsaajaKS -ohjaajan kanssa keskustelut sekä monet työnhakijalle tarkoitetut tapahtumat.
Usein turvallisuushakuisuus, mukavuudenhalu ja epäonnistumisen pelko jarruttavat yrittämästä ja kokeilemasta uusia asioita. Kun on pitkään ollut samassa tutussa ja turvallisessa työsuhteessa, sitä ikään kuin laitostuu työhönsä. On suurempi vaiva lähteä kuin jäädä. Työttömyys pakottaa tarttumaan hetkeen ja miettimään asioita uudella tavalla. Voi olla, että ilman työttömyyttä ei tulisi vakavasti edes harkittua toisenlaista tulevaisuutta kuten yrittäjyyttä tai kouluttautumista täysin uuteen ammattiin.
Irtisanomiskriisistä selviytyminen vaatii vision paremmasta tulevaisuudesta ja uskoa siihen, että uusi työpaikka on mahdollista löytää. Muutos on mahdollisuus tuntuu väliltä kuluneelta kliseeltä. Tästä huolimatta se on totta. Vaikka elämä ei aina tarjoaisikaan satujen onnellisia loppuja voi luvassa olla jotain uutta ja erilaista hyvää.
Kirjoittaja on Marjut Pukarinen, omavalmentaja, (YTM, työnohjaaja).
