Yksinäisyys

Jos sinä koet yksinäisyyttä, muista, ettet ole ainoa ja että apua on tarjolla.

Tiedätkö tunteen, kun jäät aina viimeiseksi, joka valitaan liikuntatunnilla? Seisot yksin välitunnilla? Kuuntelet muiden naurua sivusta? Saman ikävän tunteen voi kokea myös aikuisuudessa, vaikka tilanne onkin eri. Viidesosa suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi silloin tällöin, ja vajaat kymmenen prosenttia aikuisista kokee sitä jatkuvasti. Koska sosiaaliset suhteet ovat yhteiskunnassamme statuksen merkki, yksinäiset tuntevat helposti tilanteestaan häpeää ja huonommuuden tunnetta. Jokainen meistä voi kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että yksinäisyyteen liittyvä häpeä vähenisi ja sitä kohtaan tuntemamme asenteet muuttuisivat hyväksyvämmiksi. Yksinäisyyden taustalla voi olla suuria elämänmuutoksia – muutot uudelle paikkakunnalle, läheisten kuolemat ja eläköityminen ravistelevat tuttuja verkostoja. Silti kuka tahansa voi olla yksinäinen, eikä se ole henkilön oma vika. Voimme kaikki jakaa positiivista mieltä ympärillemme, kysyä mitä kuuluu ja toimia niin, että kaikki pääsevät mukaan.  

Yksinäisyyden kokemus on kuitenkin aina henkilökohtainen, eikä sitä voi nähdä ulkopuolelta. Yksin oleva ei välttämättä ole yksinäinen ja monien ihmisten ympäröimänäkin voi tuntea yksinäisyyttä. Yksinäisyys voi johtua niin sosiaalisten suhteiden puutteesta ylipäätään kuin siitä, ettei ole ketään tarpeeksi läheistä, jolle puhua henkilökohtaisista asioistaan. Jokaisella on vahva tarve tulla nähdyksi ja sosiaalinen kontakti on välttämätöntä ihmiselle. Siksi näkymättömyyden kokemuksella ja sosiaalisen kontaktin puutteella on paljon vaikutuksia yksinäisen hyvinvointiin. Yksinäisyyden sanotaankin olevan juurisyy moniin hyvinvoinnin ongelmiin – se voi olla yhteydessä muun muassa turvattomuuden tunteeseen, työttömyyteen ja päihteiden käyttöön. 

Jos sinä koet yksinäisyyttä, muista, ettet ole ainoa ja että apua on tarjolla. Vaikka vaatii rohkeutta mennä mukaan ja osallistua, on tärkeää, että löydät tekemistä, josta itse pidät. Esimerkiksi nuorten toimintavinkit on koottu yhteen Nuorten Jyväskylä -sivuilla ja iäkkäiden palveluohjauksessa avustaa OIVA-keskus. Yksinäisyyttä kokeville aikuisille järjestetään Jyväskylässä myös yksinäisyys -ryhmää, jossa on tarjolla mukavaa tekemistä ja keskustelua. Myös järjestöt tarjoavat monia erilaisia harrastusryhmiä ja keskustelukerhoja, joiden kautta voi löytää mieluista tekemistä ja samalla ystäviä. Uuraisilla, Hankasalmella ja Jyväskylän eri alueilla kokoontuu esimerkiksi monia seurakunnan järjestämiä keskusteluryhmiä. Voit aluksi vaikkapa vaihtaa pari sanaa kassajonossa tai bussipysäkillä ja näin kerätä itsevarmuutta. Sosiaalisissa tilanteissa yksinäiset helposti sortuvat negatiiviseen ajattelumalliin, mikä tarkoittaa sitä, että negatiivisia signaaleja liioitellaan ja positiiviset signaalit selitetään sattumalla. Näin yksinäisyys ruokkii itse itseään, joten pyri tunnistamaan negatiivinen ajattelumallisi ja pyri siitä tietoisesti eroon. Kaikista ei tarvitse tulla ystäviä, eikä kaikkien kanssa synkkaa, mutta se ei tarkoita, että olisit vähempiarvoisempi. Olet hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet ♥

Mareena Laine, opiskelija, Jyväskylän yliopisto, Terveyskasvatus