Rajat on perusteltava, jotta lapsi oppii toivotun käytöksen

Koska tunnevyöryn aikaista käyttäytymistä rajataan, kannattaa tilalle keksiä sallittuja tekemisiä: esimerkiksi tyynyn möyhimistä, sängyssä meuhkaamista, juoksemista, piirtämistä, kirjoittamista, musiikin kuuntelua tai vaikka limalöllöslimen veivaamista.

Toisinaan vanhemmat voivat yllättyä siitä, miten voimakkaan reaktion rajojen asettaminen voi saada isommissakin lapsissa aikaan. Murrosikäinenkin on vielä lapsi ja tunnevyöry voi tuntua hallitsemattomalta. Lisäksi mukana on ripaus itsenäistymistä ja sääntöjen uhmausta vanhemmista irtaantuessa. Lapset ovat toki erilaisia, toiset tulistuvat herkemmin ja toiset jatkavat muihin hommiin ilman vastustelua.

Vanhemman on hyvä olla saatavilla lapselle ja nuorelle myös pahimman tunnevyöryn aikaan. Se antaa viestin, että kaikki tunteet ovat sallitut ja lapsi hyväksytään myös kurjien tunteiden kanssa. Lapselle on hyvä rauhallisesti sanoa: olen tässä ja antaa tarvittaessa aikaa rauhoittumiseen. Kun vanhempi malttaa oman mielensä, on silloin helpompi auttaa lastaan. Vanhemman voimallinen tai aggressiivinen reaktio voi lisätä lapsen aggressiivisuutta, eikä lisää turvan tunnetta. 

MLL-vanhempainnetin sivuilla opastetaan: ”Vihaisiin tunteisiin on kaikilla lupa, mutta ei oikeuta tekemään mitä tahansa: itsensä, muiden ja tavaroiden vahingoittaminen pitää kieltää ja estää.” Koska tunnevyöryn aikaista käyttäytymistä rajataan, kannattaa tilalle keksiä sallittuja tekemisiä: esimerkiksi tyynyn möyhimistä, sängyssä meuhkaamista, juoksemista, piirtämistä, kirjoittamista, musiikin kuuntelua tai vaikka limalöllöslimen veivaamista.

Sitten kun on tunnemyräkkä tasoittunut, on keskustelun aika. Perusteluja onkin hyvä miettiä etukäteen, jo ennen rajaamista. Perusteluissa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että haluaa lapselleen hyvää, koska hän on tärkeä. Voi myös esittää kysymyksiä, onko lapsi itse huomannut jotakin seuraamuksia esim. liian pitkästä ruutuajasta? Keskustelussa kannattaa kuulla ja kunnioittaa lapsen mielipiteitä, sekä lisätä ymmärrystä nolaamatta lasta. Lopullinen päätös on kuitenkin vanhemman, jos tällä keskustelukerralla ei päästäisikään yhteisymmärrykseen.

Tietopaketteja vanhemmalle: 
MLL:n verkkosivu Lapset ja media
Pelipäivän verkkosivuilla Pelikasvattajan käsikirja (pdf)

Kouluterveydenhoitaja voi auttaa arjen haasteissa, myös ruutuajan rajaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Huolen herätessä olkaa yhteydessä teidän omaan kouluterveydenhoitajaan.

Terveisin Liisa Antikainen ja muut kouluterveydenhoitajat