Mitä hammaslääkäri työssään tekee? Miksi näitä hoitoja tehdään?

Mitä hammaslääkäri työssään tekee? Miksi näitä hoitoja tehdään?

Hammaslääkäri voi tehdä hampaille monenlaisia hoitoja, joista yleisimpiä lienevät paikkaus, poisto ja juurihoito. Yhteistyössä suuhygienistien kanssa tehdään hammaskiven poistoa. Nämä toimenpiteet nostavat varmasti esiin monenlaisia tunteita, mutta miten ja miksi näitä tehdään?

Monille tuttu toimenpide, hammaskiven poisto tarkoittaa kovettuneen plakin poistamista hampaan pinnalta ja ientaskusta. Hammaskivi ei itsessään ole sairaus, mutta se voi olla osatekijänä aiheuttamassa ientulehdusta sekä parodontiittia eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta. Parodontiitti on todella yleinen ja usein lähes oireeton sairaus, joka hoitamattomana johtaa hampaiden kiinnityksen totaaliseen häviämiseen ja hampaiden menettämiseen. Ienverenvuoto harjatessa sekä hampaiden liikkuvuus voivat olla merkkejä parodontiista. Lisäksi diabetes ja tupakointi pahentavat parodontiittia.

Tärkein asia parodontiitin hoidossa ja ehkäisyssä on hampaiden huolellinen harjaus sähköhammasharjalla 2 kertaa päivässä sekä hammasvälien puhdistus päivittäin. Erityisesti harjauksessa olisi huomioitava ienrajat. Ienrajat on harjattava kevyesti, mutta ienverenvuotoa ei tule kavahtaa. Hammasvälien puhdistus on syytä tehdä aina iltaisin harjauksen yhteydessä. Ensisijainen väline on hammasväliharja (pienen pulloharjan näköinen), sillä se on hammasvälien tehokkain puhdistaja. Ohjeita sopivan väliharjan hankintaan saa hammashoitolasta ja apteekista. Jos hammasvälit ovat liian ahtaat pienimmällekin väliharjalle, on hammaslanka tai -lankain oikea valinta. Usein hammaslääkärinä törmää siihen, että hampaat on muutoin puhdistettu hyvin, mutta hammasvälien puhdistus on laiminlyöty. Tällöin parodontiitti on päässyt etenemään juuri hammasväleissä, ja seurauksena voi olla jopa hampaan menettäminen.

Jos sen sijaan hampaassa on karieksen aiheuttama ”reikä” se voidaan paikata tai ”pysäyttää”. Jos reikä on edennyt jo syvälle hampaan pintakerroksen eli kiilteen läpi, mutta on kuitenkin kivuton, se yleensä voidaan paikata. Paras vaihtoehto hampaalle kuitenkin olisi reiän ”pysäytys”, sillä paikatessa menetetään aina myös tervettä hammaskudosta. Paikan saumoista hammas voi myös reikiintyä uudelleen tai paikka voi lohjeta. Karieksen pysäytyshoito on mahdollista, jos karieksen aiheuttama reikä ulottuu vain hampaan pintakerrokseen ja hampaan kaikki pinnat puhdistetaan huolellisesti 2 kertaa päivässä. Näistä jälkimmäiseen voi jokainen itse vaikuttaa!

Jos hammas on reikiintymisen seurauksena alkanut jo särkeä, ei sitä yleensä voida enää paikkauksella tai pysäyttämisellä hoitaa. Tällöin harkitaan yleensä juurihoitoa tai hampaan poistoa. Juurihoito tarkoittaa hampaan juurien puhdistamista ja täyttämistä, hampaasta poistetaan tällöin bakteerien lisäksi myös hermot ja verisuonet ja siitä tulee ns. kuollut hammas. Purennallisesti tärkeissä hampaissa sekä omahoidon (harjaus, hammasvälien puhdistus) toimiessa moitteettomasti, on juurihoito hyvä hoitovaihtoehto. Juurihoitoihin liittyy usein myös ongelmia: juurihoito ei aina onnistu toivotulla tavalla, onnistuessaankin juurihoidettu hammas on elävää hammasta selvästi alttiimpi juuren kärjen tulehduksille sekä lohkeamille ja murtumille. Usein hammaslääkärin työssä kohtaakin muutama vuosi sitten juurihoidettuja hampaita, joita on vielä paikattu useita kertoja ja jotka joudutaan lopulta kuitenkin poistamaan.

Kun hammaslääkäri miettii särkevän hampaan hoitovaihtoehtoja, hän ottaa huomioon hampaan ennusteen vuosia eteenpäin. Jos on todennäköistä, että juurihoidettu hammas kestäisi vain muutaman vuoden, tai hampaalla ei ole isoa merkitystä purennan tai ulkonäön kannalta, on hampaan poisto järkevin vaihtoehto. Näin vältytään toistuvilta ja turhilta hoidoilta saman hampaan osalta. On myös hyvä muistaa, että usein esimerkiksi hampaan juuren kärjen tulehdukset ovat täysin oireettomia, tällöin hammaslääkärin ehdottama poisto voi tulla täysin yllätyksenä. Tällöin vaakakupissa painaa kuitenkin yksittäistä hammasta enemmän potilaan yleisterveys. Krooninen tulehdus rasittaa jatkuvasti elimistöä, sekä estää esimerkiksi monien yleisterveydelle tärkeiden leikkausten tekemisen. Lisäksi nämä aluksi oireettomat juuren kärjen tulehdukset ovat riskissä lähteä etenemään, tällöin tilanne vaatii kiireellistä hoitoa ja ilman hoitoa tilanne voi olla jopa henkeä uhkaava. Hammaskipuun liittyvä posken tai kaulan turvotus sekä kuume tai yleinen huonovointisuus ovat merkkejä, jolloin täytyy ottaa yhteys viipymättä hammashoitolan päivystykseen tai yöaikaan yhteispäivystykseen. Kiireellistä hoitoa sen sijaan eivät vaadi esimerkiksi hampaiden lohkeamat. Muistathan että päivystys on tarkoitettu vain kiireelliseen hoitoon ja joskus jopa jonkun toisen henki voi riippua päivystysajalle pääsystä!

Me hammaslääkärit teemme yhdessä muun henkilökunnan kanssa kaikkemme hampaittesi terveyden eteen, teethän sinäkin oman osasi!

Jussi Parkkinen, Hammaslääkäri

1.6.2018

Asiasanat: