Me hoidetaan tää yhdessä

Me voitetaan tää (vessapaperin) pala kerrallaan"

Uutiset pursuavat koronaa. Radiosta, lehdistä, telkkarista, somesta ja 6-vuotiaan suusta tulee koronaa ja käsienpesua. Poliitikot seisovat rivissä ja antavat ohjeita. Kaikki kiinni ja ihmiset kotiin.

Facebook yllyttää hamstraamaan, Instagram kiroaa hamstraamisen. WhatsApp täyttyy täysillä jauhelipakettiostoskärrykuvilla. Mene kauppaan ja osta kaikkea, mutta älä mene kauppaan äläkä osta mitään, ettei mikään vaan lopu kesken ja muut jää ilman. Kauppojen hyllyt huutaa tyhjyyttä, osa tursuaa ylenmäärin.

Hoitajat huutavat apua. Tarvikkeet loppuu, potilaspaikat loppuu. Lääkäreilläkin on koronaa. Potilailla on kuumetta 39.8 astetta ja joka paikkaan sattuu. Resurssit ei ehkä riitä auttamaan kaikkia. Ohjeita satelee ja on vaikea pysyä aallonharjalla. Jos ei kohta korjaa korona, niin sitten kaataa informaatioähky. Tässä välissä käsienpesulaulu päiväkodin ohjeen mukaan. Mitä nyt voidaan tehdä? Kädet on ainakin jo pesty.

No, nyt voidaan tehdä paljon. Kuunnella niitä huutoja. Kuulla sitä, kuka huutaa apua ja auttaa. Viedä toipilaalle, eristetylle tai muuten eristyneelle tai ahdistuneelle tai syrjäytyneelle ruokaa, lakaista hiekat portailta, soittaa kuvapuhelu (onneksi näköpuhelimet on jo keksitty). Tai laittaa viesti, jossa viestin vastaanottajalle kerrotaan, kuinka tärkeä hän on.

Me ihmiset ollaan täällä meitä ihmisiä varten. Me hoidetaan tää korona yhdessä. Me voitetaan tää (vessapaperin) pala kerrallaan. Annetaan hoitajille ja lääkäreille mahdollisuus. Ei soiteta terveydenhuoltoon turhia puheluita. Ei kaaduta kännissä, ettei tarvitse mennä päivystykseen. Ei päätetä vaatia polven magneettikuvausta.

Nyt keskitytään olennaiseen, niin kotona kuin terveydenhuollossa. Hoidetaan kipeimmät ja kuumeisimmat. Pidetään kotona huolta ystävistä ja naapureista. Autetaan toinen toistamme ja keskitytään siihen, mikä on oikeasti tärkeää.

Peace, love and understanding.

Elina Lahtinen
sairaanhoitaja/tartuntatautihoitaja