Kouluterveydenhuollon näkökulmia nuoren mielenterveyteen

Terveysblogi29.01.2020kouluterveydenhoitaja antaa tukeaan ja pyrkii etsimään nuoren kanssa keinoja päästä jumiutuneesta tilanteesta eteenpäin
mielialakysely ja päihdekysely -lomakkeet
mielialakysely ja päihdekysely -lomakkeet

Oman mielenterveyden hoitaminen, jaksamisen tukeminen sekä tunteiden tunnistaminen ja käsittely puhututtavat nuoria tänä päivänä entistä enemmän kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Koulutyön vaatimukset, pulmat ihmissuhteissa, epäsäännölliset terveystottumukset, mielekkään vapaa-ajan tekemisen puute mietityttävät nuoria. Masentaa, ahdistaa, tulevaisuus on hämärän peitossa. Nämä ovat tilanteita, joissa kouluterveydenhoitaja antaa tukeaan ja pyrkii etsimään nuoren kanssa keinoja päästä jumiutuneesta tilanteesta eteenpäin. Joskus riittää se, että tavataan muutamia kertoja ja keskustellaan, nuori tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Toisinaan on syytä pyytää työpariksi tapaamiseen mukaan koulukuraattori, koulupsykologi, oppilashuollon psykiatrinen sairaanhoitaja, koululääkäri tai vaikkapa Nuorisopsykiatrian liikkuva työryhmä Kolikko. Tilanteen vaatiessa terveydenhoitaja ohjaa nuoren eteenpäin Nuorisovastaanotolle tai lääkärin lähetteellä Nuorisopsykiatrian poliklinikalle.

Mielenterveydestä puhuminen on tämän päivän kouluterveydenhuollossa arkipäivää. Nuoria autetaan tunnistamaan tunteitaan, arvioimaan mikä on normaalia mielialavaihtelua ja mikä oire nostaa huolta. Terveydenhoitaja auttaa nuoria löytämään motivaatio omien tavoitteiden eteen ponnistelemiseksi. Terveydenhoitajan on tärkeä myös huomata tilanteet, joissa nuori on uupumisvaarassa; kierrokset niin koulussa kuin vapaa-ajalla ovat kovat, eikä palautumiselle jää riittävästi aikaa. Silloin on syytä yhdessä miettiä keinoja hidastaa tahtia, jotta jaksaminen ei vaarannu.

Normaalikehitykseen kuuluu, että nuori käy koulua, huolehtii oman ikätasonsa mukaisesti asioistaan, omaa yhden tai useamman merkityksellisen ikätoverisuhteen, tulee pääsääntöisesti toimeen aikuisten kanssa ja että itsenäistymiskehitys on ikätasoista. Nuoren masennus voi näyttäytyä muun muassa itkuisuutena, poikkeavana ärtyneisyytenä, häiriökäyttäytymisenä, ihmissuhdeongelmina, eristäytymisenä, apaattisuutena, uniongelmina, ruokahalun laskuna, ahmimisena, keskittymisvaikeuksina, alisuoriutumisena, näköalattomuutena, päihteiden käyttönä.

Läheisten tuki, unelmat ja haaveet elämässä, omien vahvuuksien tunnistaminen, positiivinen omakuva ja itsetuntemuksen vahvistaminen sekä sujuva arki mielekkäine tekemisineen heijastuu hyvänä mielialana. Ollaan kuulolla, keskustellaan, ollaan kiinnostuneita ja tuetaan, näytetään nuorelle, että hän on arvokas. Yhdessä me aikuiset, niin vanhemmat kuin ammattilaiset, voimme tukea tasapainoisen nuoruuden rakentumista.

kouluterveydenhuoltoJYTEmielenterveysjaksaminen