Hyvin hoidettu

Hyvin hoidettu

”Laatu” on sana, joka usein vilahtaa Sote-uudistusta koskevassa uutisoinnissa. Peräänkuulutetaan laadukasta terveydenhuoltoa ja jatkuvaa laadun parantamista. Tässä ollaankin tärkeän asian äärellä, kirkastamassa terveydenhuollon ydintehtävää eli terveyden edistämistä ja sairauksien hyvää hoitoa.

Vaikka myös odotusajoista ja hoitojonoista riittää (aivan aiheestakin) paljon sanottavaa, ei pelkkä nopea lääkärille pääsy vielä välttämättä tarkoita laadukasta hoitoa ja kohenevaa kansanterveyttä. Oleellista on se, mitä vastaanottohuoneessa tai muussa hoitokontaktissa itse asiassa tapahtuu. Onko toimintamme vain ”tulipalojen sammuttamista” ja potilaan ajankohtaisiin kysymyksiin vastaamista vai myöskin terveysvaikuttaviksi osoitettujen asioiden aktiivista esille ottamista? Toivottavasti se on kumpaakin.

Oleellinen kysymys on myös se, ketkä terveydenhuollon ammattilaisen ajanvarauskirjalle itse asiassa päätyvät. Tavoittaako järjestelmämme vain aktiivisesti hoitoon hakeutuvat, vai huolehdimmeko hoidon piiriin myös ne hitaammin vastaanotolle hakeutuvat ja usein eniten hoidosta hyötyvät ihmiset?

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen eli Jyten avosairaanhoidon laatua on viime vuosina systemaattisesti ja määrätietoisesti parannettu. Ohjelmassa on yhdellä kertaa aina 1 - 3 selkeästi mitattavaa ja kiistatta terveyshyötyä tuottavaa laatutavoitetta. Tavoitteiden vieminen käytäntöön on jokaisen Jyten ammattilaisen asia, mutta aivan erityinen vetovastuu on Jyten avosairaanhoidon Laatutyöryhmällä. Siihen kuuluu jokaisella Jyten terveysasemalla toimivat laatuvastaavat sekä ryhmän toimintaa koordinoivat kehittäjälääkäri ja -sairaanhoitaja.

Saavutettuja laatutuloksia seurataan niin kutsutun Jyten Laatupankin avulla. Se on jatkuvasti ja automaattisesti päivittyvä avosairaanhoidon laadun seurantajärjestelmä. Laatupankin raporteilta voidaan seurata useiden keskeisten kansansairauksien hoidon laatua ja seurantojen toteutumista, mikä on tällä hetkellä vain kaukainen haave useimmissa suomalaisissa terveydenhuollon organisaatioissa.

Vuonna 2017 laatutyön fokuksessa oli erityisesti sepelvaltimotautia sairastavien ja verenohennuslääkkeitä käyttävien potilaiden hoitotasapainon parantaminen. Huonoon hoitotasapainoon puututtiin osana normaaleja hoitokontakteja, mutta myös ottamalla aktiivisesti yhteyttä suoraan huonossa hoitotasapainossa oleviin. Selkein parannus saavutettiin sepelvaltimotautipotilaiden hoidon laadussa. Myös verenohennuslääkittyjen potilaiden hoitotasapaino parani ja hyvä kehitys vaikuttaa jatkuvan vuonna 2018. Uskallan väittää, että tarjoamme näillä mittareilla tällä hetkellä Suomen parasta hoitoa. Tulokset ovat myös kansainvälisessä vertailussa huomattavan hyviä.

Vuoden 2018 uutena laatutavoitteenamme on kohonneen verenpaineen laadukas hoito. Siinä tuleekin työsarkaa riittämään, sillä hoidettavien joukko nousee useisiin tuhansiin henkilöihin ja hyvässä hoitotasapainossa on toistaiseksi valitettavan pieni osa heistä. Ongelma on tuttu koko Suomessa ja kansainvälisestikin, mutta määrätietoisella ja sitkeällä työllä saadaan varmasti hoidon laatua tälläkin osa-alueella paranemaan.

Työtä ja haastetta riittää laadun parantamistyössä tulevaisuudessakin. Meni sote-uudistus muutoin sitten syteen taikka saveen, ei hoidon laadun mittaamisessa (tai yleisemmin mittaamattomuudessa) ole enää paluuta entiseen. Toivon, että yhä useammin voimme jatkossa perustellusti todeta: ”Hyvin hoidettu!”.

Laadukasta kesää kaikille blogin lukijoille!

Aapo Tahkola, Jyten avosairaanhoidon kehittäjälääkäri

14.6.2018