Hyppää pääsisältöön
Kuva
Jyväskylän Ohjaamon työntekijät istumassa ja keskustelemassa Nuorten talossa. Kuva Esa Linna. Kuva Esa Linna
Nuorten talolla työskentelevät toivovat, että kokonaisuutta koordinoidaan jatkossakin.
Kuva
Jyväskylän Ohjaamon työntekijät istumassa ja keskustelemassa Nuorten talossa. Kuva Esa Linna

Teimme Nuorten talo -hankkeessa vuoden 2021 lopulla kyselyn Nuorten talon henkilöstölle talon toiminnasta ja kehittämisestä. Kyselyyn kutsuttiin vastaajiksi kaikki talossa työtä tekevät ja henkilöstöstä vastasikin yli puolet. Tässä blogissa on nostoja ja havaintoja työntekijöiden kokemuksista toukokuussa 2021 auenneesta Nuorten talosta.

Nuorten talon suurimmiksi eduiksi asiakkaina olevien nuorten näkökulmasta henkilöstö näki asioinnin helppouden, talon sijainnin, mukavat tilat ja tunnelman sekä Nuorten talon monialaisuuden. Moni oli saanut nuorilta palautetta siitä, että talo oli ollut helppo löytää ja sinne oli ollut mukava tulla. Samanlaista palautetta Nuorten talo saa myös verkostoilta ja vierailijoilta. Yksittäisiä moitteita tuli tilojen sokkeloisuudesta ja virastomaisuudesta sekä siitä, että sijainti on koettu ahdistavaksi. Työntekijöiden oman työn näkökulmasta Nuorten talon etuina monialaisuuden lisäksi esiin nousivat yhteistyön helpottuminen, tiedonvaihdon nopeutuminen ja nuorten helpompi ohjaaminen.

Yhteistyötä Nuorten talon sisällä sen alkutaipaleella on tehty erityisesti yhteisten asiakkaiden kautta. Ohjausta on ollut puolin ja toisin, ja lisäksi on tehty yhteisiä asiakastapaamisia kotikäyntejä. Apua ja tukea on voinut pyytää toisilta ammattilaisilta aiempaa helpommin. Yhteisiä koulutuksia ja tiedonvaihtoa pidettiin hyvinä. Myös yhteiset tapahtumat nähtiin vahvuutena, ja niitä toivottiin pidettävän jatkossakin. Livekohtaamisia työntekijöiden kesken kaivattiin, mikä koronan takia onkin ollut harmittavan vähäistä. Osa vastaajista toivoi lisää aikaa tutustumiselle ja muutama nosti esiin toiveen siitä, että johdon tulisi antaa selkeämmin lupa yhteistyölle.

Kehitettävää yhteistyössä ja viestinnässä

Monialaisuutta työntekijöiden näkemyksen mukaan lisäisi ennen kaikkea toisten parempi tunteminen ja toisten arvostaminen. Kehittämisen tueksi 80 prosenttia vastanneista toivoi valmiita tilaisuuksia, joissa työtä voisi yhdessä kehittää. Tämä edistäisi tutustumista ja sitä kautta monialaisuutta. Epäselväksi jäi, kaivattiinko tilaisuuksia nykyistä enemmän vai oliko kyse siitä, että tilaisuuksien toivottiin jatkuvan hankkeen jälkeenkin. Arvostus kaikkien työtä kohtaan nousi monissa vastauksissa esiin. Vastauksista herääkin kysymys, kokeeko osa työntekijöistä, etteivät kaikki talossa työskentelevät arvosta toisiaan. Vastauksissa mainittiin myös muun muassa kaikkien tervehtiminen ja muut työelämän ja yleisen kohteliaisuuden pelisäännöt. Arjen kiireiden keskellä nämä joskus unohtuvat, mikä on varsin inhimillistä. Tärkeitä muistutuksia jokaiselle meistä.

Työntekijät kehittäisivät Nuorten talolla yhteistyön lisäksi viestintää. Nuorten talon toivotaan olevan kokonaisuus ja viestinnän yhtenäistä yli palvelurajojen. Viestinnän toivottiin olevan nuorekasta ja hyödyntävän sosiaalista mediaa. Ajanvarauksettomia aukioloaikoja haluttaisiin laajemmiksi ja lisää eri palvelujen yhteistä päivystystä. Tällä hetkellä yhteinen vastaanotto toimii vain maanantaisin, mutta tämä on laajenemassa kevään 2022 aikana. Kaiken kaikkiaan kehittämistoiveet ovat henkilöstöllä hyvin samanlaisia kuin sekä nuorilta, verkostoilta että päättäjiltä esiin nousseet toiveet.

Kyselyyn vastanneet toivoivat myös palvelujen yhteisiä ryhmiä lisää. Vuonna 2021 (touko-joulukuu) Nuorten talolla toimi yhteensä kahdeksan ryhmää, joista osa monialaisesti, ja näissä kävi yhteensä 50 nuorta. Keväällä 2022 ryhmätoiminnot jatkuvat ja uusia, palvelujen yhteistyössä tuottamia ryhmiä on käynnistymässä.

Mitä Nuorten talo -hankkeen jälkeen?

Nuorten talo -hanke päättyy elokuussa 2022. Alusta lähtien on ollut selvää, että hanke on käynnistämässä toimintaa ja tukemassa alkuvaiheessa. Tästä syystä hankkeen alusta alkaen on nostettu keskusteluihin Nuorten talon johtaminen ja viestintä. Tiedämme näiden usein olevan monialaisten palveluiden suurin haaste, eikä Nuorten talo ole tässä suhteessa poikkeus.

Nuorten talolla työskentelevät toivovat, että kokonaisuutta koordinoidaan jatkossakin. Tulevaisuudessa Nuorten talolla toivotaan olevan yksi henkilö, joka vastaisi kokonaisuudesta ja arjen pyörittämisestä. Palveluiden johtajien toivotaan luovan yhteinen näkemys Nuorten talosta ja tiedon toivotaan kulkevan johtajilta työntekijöille. Kehittämisen toivotaan jatkuvan hankkeen päättymisen jälkeenkin ja myös oma rahoitus saa kannatusta. Oma, pienikin rahoitus helpottaisi arjen sujuvuutta. Tällä hetkellä Nuorten talolla ei ole sille osoitettua rahoitusta, pois lukien hankerahoitus. Henkilöstökyselyssä myös viestintään ja verkkopalveluun toivotaan omat työntekijät. Selvää onkin, ettei näitä tulevaisuudessa tehdä, jollei niihin osoiteta henkilöstöresurssia. Tarvitaan joko lisäresurssia, olemassa olevien resurssien uudelleen järjestelyä tai työntekijöille lupa käyttää työaikaa näiden tekemiseen. Ilman tekijöitä ei ole viestintää, eikä palveluja verkossa.

”Mahtavaa, että meillä on Jyväskylässä yhteinen talo nuorille”

Nuorten talossa asioitiin touko-joulukuussa 2021 yli 20 000 kertaa. Tämä on maltillinen arvio, todellisuudessa luku lienee reilusti suurempi. Nuoret ovat löytäneet talon ja sen palvelut. Palaute nuorilta ja verkostoilta on ollut kiittävää. ”Kai teillä tajutaan, kuinka hieno juttu teillä täällä Jyväskylässä on?” sanoi eräs vuoden lopulla talossa vieraillut ulkopaikkakuntalainen. Kiinnostusta on herätetty jo Suomen rajojen ulkopuolellakin. Nyt tehdyn henkilöstökyselyn pohjalta uskaltaa sanoa, että myös talon työntekijät näkevät Nuorten talon hyvänä toimintamallina. Tekemistä ja kehitettävää löytyy, totta kai, ja hyvinvointialueiden rakentuminen tuo omat uudet kuvionsa, mutta siltikin. Kuten eräs kyselyyn vastannut oli todennut, ”mahtavaa, että meillä on Jyväskylässä yhteinen talo nuorille”.

Tuija Kautto, Nuorten talo -hankkeen hankepäällikkö