Hyppää pääsisältöön
Kuva
Nuori kadulla istumassa, nojaten seinään, energiajuomatölkki kädessä
Apua on saatava silloin, kun nuori on sitä valmis vastaanottamaan.
Kuva
Nuori kadulla istumassa, nojaten seinään, energiajuomatölkki kädessä

Nuorilähtöinen palvelujärjestelmä ymmärtää nuoren elämänvaiheen erityisyyden taitekohtana lapsuudesta aikuisuuteen – aikana, jolloin kasvetaan huolettomasta huolehdittavasta asteittain kohti oman elämän vastuunkantajaa ja kiinnitytään perheen ohella yhteiskuntaan.  Jokaisella nuorella tämä kehitysvaihe on yksilöllinen niin pituudeltaan, kuin tuen tarpeeltaan. Siinä missä yksi loikkii innostuneena kohti aikuisuutta, toinen ei haluaisi kiirehtiä ja kolmas jopa pelkää aikuisuuden mukana tuomia vastuita. Nuorilähtöisissä palveluissa tunnistetaan nuorten erilaisia tarpeita ja toimintaedellytyksiä, ja toimitaan joustavasti niitä myötäillen. Usein nuorten tarpeet eivät ole selkeärajaisia, vaan koskettavat usealle elämän osa-alueelle, jolloin eri palveluiden ja toimialojen rajapintojen tulee olla tarpeita mukailevia yhdyspintoja, jotka mahdollistavat nuoren tilanteen kokonaisvaltaisen huomioimisen.

Kohti nuorille sopivia palveluita 

Useiden tutkimusten ja selvitysten perusteella tiedetään, että nykyisellään nuorten tarpeet ja palvelut eivät aina kohtaa. Palveluiden kehittäminen nuorilähtöisiksi on varsin tuore ilmiö, minkä vuoksi useat hyvinvointipalvelut on lähtökohtaisesti suunniteltu lapsille tai aikuisille sopiviksi. Tällöin palvelut eivät välttämättä huomioi nuoruusiän erityisyyttä ja vastaa juuri nuorten tarpeisiin, jolloin nuoret eivät koe palvelua itselleen kohdistetuksi ja hyödylliseksi. ”Kaiken kansan” palveluviidakko voi näyttäytyä nuorelle haasteellisena kokonaisuutena, josta on vaikea löytää itselle sopivaa ja tarkoituksenmukaista apua.  Kynnys hakea apua voi muodostua liian suureksi tai nuori saattaa ohjautua ”vääriin” palveluihin. Nuorilähtöisessä palvelujärjestelmän kehittämisessä on tavoitteena koota nuorten näkökulmasta olennaiset palvelut yhteen, jolloin nuoren ei itse tarvitse tietää mikä palvelu vastaisi hänen tarpeeseensa parhaiten, vaan riittää, että nuori avaa yhteyden johonkin kohtaan palveluverkostoa ja ohjautuu sitä kautta omalle palvelupolulleen. 


Nuorilähtöinen kehittäminen vaatii nuorten osallistamista, jotta tiedetään mitä nuoret palveluista ajattelevat ja millaisia palveluita he tarvitsevat. On kuitenkin huomioitavaa, ettei nuoret ole mikään yhteneväinen joukko, vaan nuoret ovat laaja joukko erilaisia nuoria, erilaisista lähtökohdista, erilaisine tarpeineen ja toimintamahdollisuuksineen. Tämän vuoksi osallistamisessa on huomioitava, kenen nuoren ääni milloinkin kuuluu, kuinka yleistettävissä se on ja kenen ääni jää ehkä kuulumatta. Olennaista on myös, kuinka nuorilta saatu tieto hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja huomioidaan päätöksenteossa. Pelkkä kysyminen ei siis riitä.


Nuorilähtöinen palvelupolku rakentuu nuoren tarpeista, toimintaedellytyksistä sekä niihin vastaavista palveluista. Nuoren on helpompi sitoutua palveluihin, jos hän saa olla osallisena vaikuttamassa palvelupolun muotoutumiseen. Tämä vaatii usein ammattilaisten astumista syrjään tietämisen tieltä, antaen tilaa nuoren tiedolle, ymmärrykselle ja näkemykselle omasta tilanteestaan ja tarpeistaan. Nuorilähtöisissä ja oikein kohdennetuissa palveluissa toiminta kiinnittyy nuoren omaan elämään ja hyvinvointiin riittävän konkreettisella tavalla, jotta nuori kokee saavansa palvelusta hyötyä ja samalla kokemus osallisuudesta omaan elämään vahvistuu, eikä nuori käy palveluissa vain koska niin kuuluu tehdä.

Nuorilähtöisyys Nuorten talon lähtökohtana

Nuorten talon tavoitteena on tarjota nuorille palveluja matalalla kynnyksellä, jotta nuori tulisi autetuksi jo ennen kuin asiat menevät solmuun ja ongelmat kasaantuvat. Se tarkoittaa, että nuori saa itselleen tarkoituksenmukaisia palveluja oikea-aikaisesti – ja ennaltaehkäisevästi. Palveluja tulee olla saatavilla myös ilman lähetettä tai diagnoosia. Nuorilähtöiset palvelut ovat houkuttelevia, helposti lähestyttäviä ja maksuttomia, eikä niiden käyttö leimaa käyttäjää. Palveluissa huomioidaan nuoren vahvuudet ja mahdolliset rajoitteet – palveluita tulee olla saatavilla myös ilman ehtoja päihteettömyydestä tai sitoutumisesta. Apua on saatava silloin, kun nuori on sitä valmis vastaanottamaan. Se vaatii usein joustavaa, nuoren tarpeisiin taipuvaa työotetta. Sekä sen tosiasian hyväksymistä, että ammattilainen ei voi jouduttaa avun vastaanottamista, vaan kaiken toiminnan keskiössä on nuoren oma motivaatio elämäänsä koskeviin muutoksiin.


Nuorilähtöisyys ei välttämättä vaadi lisäresursseja ja rahaa – vaan ennen kaikkea ennakkoluulotonta asennetta tarkastella omaa työtä ja palvelurakenteita, rohkeutta kyseenalaistaa niitä sekä kehittää uusia työtapoja, jotka palvelevat nuoria entistä paremmin. Se tarkoittaa, että palveluaikojen ja -paikkojen on vastattava nuorten tarpeita – ammattilaisilla tulee olla valmiutta jalkautua nuorten elinpiiriin ja kasvokkaisen työskentelyn rinnalla on oltava myös muut työskentelytavat ja sähköiset mahdollisuudet käytössä. Tätä tavoitellaan myös nuorten talossa. Se vaatii, että jokaista Nuorten taloon liittyvää päätöstä tehdessä meillä on kirkkaana mielessä, että Nuorten taloa tehdään vain ja ainoastaan, koska se nuori <3

Heidi Puustinen, projektityöntekijä, Nuorten talo -hanke

kuva (c) Amanda Derakhshan ja Janika Hanhinen