Hyppää pääsisältöön
Kuva
Kuvassa nuori katsoo huppari päällä alikulkusillalla vasemmalle
Nuorten palvelut ovat myös muun muassa työllisyyspalveluja, talous- ja asumispalveluja sekä terveydenhoitoa.
Kuva
Kuvassa nuori katsoo huppari päällä alikulkusillalla vasemmalle

Nuorten palveluissa huudetaan monessa kohtaa resurssipulaa. Esimerkiksi nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat liian vähäiset tarpeeseen nähden. Jonot ovat pitkiä ja nuorten kannattelu jää liian usein sellaisten ammattilaisten varaan, joiden perustehtävää olisi jokin muu. Oikeisiin palveluihin pääsyä odotellessa ongelmat kasvavat ja kasaantuvat. Jos apua saisi aikaisemmin, voisi kevyempi tuki riittää. Jos painopistettä saataisiin siirrettyä korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään työhön, säästyisi taloudellisia resursseja, inhimillisistä resursseista puhumattakaan. Painopistettä vain on vaikea siirtää ilman resurssien lisäämistä.

Nuorten palvelut eivät ole vain nuorisotyötä, mielenterveyspalveluja tai opinto-ohjausta. Nuorten palvelut ovat myös muun muassa työllisyyspalveluja, talous- ja asumispalveluja sekä terveydenhoitoa. Resurssien lisäksi kyse onkin siitä, että palveluviidakossa on vaikea suunnistaa. Nuorten palveluiden viidakko on tuttu jokaiselle, joka on joskus etsinyt apua. Ei se viidakko paljoa selkeämpi ole vanhempanakaan, mutta silloin sentään on apuna kokemusta ja tukena tietämystä. Palvelujärjestelmän pirstaleisuus mainitaankin tyypillisesti keskeisenä kehittämiskohteena nuorten palveluissa. Teemasta on puhuttu jo pitkään, ja ongelma on tuttu. Jos ohjaus palveluiden välillä toimisi, ei sillä olisi merkitystä, mihin nuori ensinnä ottaa yhteyttä. Jos työtä tehtäisiin monialaisesti, oikeat palvelut löytyisivät nopeammin ja ne myös ohjaisivat samaan suuntaan. Jos tietoa olisi vielä kootusti tarjolla myös verkon kautta, helpottaisi se palveluissa työskenteleviä, nuorista itsestään puhumattakaan.

Jos keskiössä olisikin nuori

Palvelujen kehittämistä ohjaavat paitsi olemassa oleva palvelujärjestelmä, niin myös lainsäädäntö, tilastointi ja mittarit, kuntien ja valtion budjetit sekä organisaatioiden kyky ja halu muuttua, tarkastella omaa toimintaa omaa työpöytää kauempaa ja halu muuttaa valtarakenteita. Jos tilannetta katsottaisiin palvelujen käyttäjän, sen nuoren, näkökulmasta, voisimme rakentaa palveluja eri tavalla. Jos keskiössä olisi nuori, olisi tärkeää tarjota hänelle hänen tarvitsemansa palvelut mahdollisimman helposti ja kustannustehokkaasti. Tällöin myös nuoret olisivat kehittämisessä ja arvioinnissa mukana ja nuorten erityisyys palvelujen käyttäjinä tunnistettaisiin kaikissa palveluissa. Jos nuoruus ei typistyisi stereotyyppisesti neet-nuoreksi tai nuorisovaltuustonuoreksi, voisimme rakentaa hyvinvointia myös palveluiden väleihin.

Jos vai sittenkin kun?

Jyväskylässä Nuorten talo on askel oikeaan suuntaan nuorten palvelujen kehittämisen polulla, mutta se ei ratkaise kaikkia ongelmia. Nuorten talo kokoaa entistä laajemmin palveluja yhteen ja osana kehittämistyötä myös verkossa tarjottavia palveluja selkiytetään. Jo nyt on tunnistettu tarve kehittää nuorten palveluohjausta, jotta apua ja tukea tarvitsevat ohjautuisivat oikeisiin palveluihin luukulta luukulle kulkemisen sijaan. Tavoitteena kaikessa on, että tulevaisuudessa nuoret ja nuoret aikuiset löytäisivät helpommin oikeat palvelut. Jos tähän päästään, voidaan alkaa puhua nuorilähtöisemmistä palveluista.

Aika montaa jos-sanaa yhdessä kirjoituksessa. 

Valtamerilaivat kääntyvät hitaasti, julkiset palvelut vielä hitaammin. Vaikka resurssipula on todellisuutta monissa palveluissa, ei rahoituksen lisääminen silti ole ainut ratkaisu. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, halua muuttaa olemassa olevia käytäntöjä ja valmiutta tarkastella eri palvelujen yhdyspintoja. Tarvitaan monialaista työtä ja yhdessä tekemistä rinnakkain työskentelyn sijaan. Tarvitaan sektorirajat ylittävää tarkastelua paitsi palvelujen, niin myös budjetoinnin suhteen. Tarvitaan johtamista ja yhteistä viestintää, rohkeita visioita ja määrätietoista kehittämistä. Jos tässä onnistutaan, voimme rakentaa aidosti parempia palveluja nuorille.

Olemmeko valmiita siirtymään jossittelusta tekemiseen?
 

Tuija Kautto, hankepäällikkö, Nuorten talo -hanke