Hyppää pääsisältöön
Kuva
Leena Luostarinen: Yöleopardi. Kuva: Mikko Lehtimäki. Kuva Mikko Lehtimäki. Kuva Mikko Lehtimäki
Museoiden kesässä uraauurtavia naistaiteilijoita
Kuva
Leena Luostarinen: Yöleopardi. Kuva: Mikko Lehtimäki. Kuva Mikko Lehtimäki

Kultaa, oranssia ja keltaista hehkuva leopardi tuijottaa kaukaisuuteen mustan yön arvoituksellisessa hehkussa. Lämmin käsi työntyy materiaalien runsauteen ja muovaa ne avaruudeksi ympärillään. Pieni kynän liike sulaa palaksi geometriaa. Historia on tässä hetkessä nykypäivää. 

Jyväskylän museoissa tarkastellaan tänä kesänä useiden uraauurtavien naistaiteilijoiden töitä. Leena Luostarisen rakastettu Yöleopardi ja Marika Mäkelän vaikuttava Pääsiäinen toimivat taidemuseon katseenvangitsijoina, kun konsuli Simo Kuntsin kokoelma avautuu kävijöiden nähtäväksi. Oman aikansa tienraivaajia ja suomalaisen maalaustaiteen uudistajia edustavat näyttelyssä myös Rauni Liukon ja Marjatta Tapiolan kaltaiset taiteilijat; lisäksi mukana on teoksia uudemmilta tekijöiltä, kuten Kuutti Lavoselta, Jukka Rusaselta sekä Liisa Lounilalta, Marianna Uutiselta ja Maiju Salmenkiveltä. Näyttelyssä nähdään sekä maalauksia, veistoksia että grafiikkaa.

Wivi Lönn työhuoneessaan. Kuva: Fredrik Wilhelm Lönn, KeMu. Värikuva: Jussi Jäppinen.
wivi_lonn_kuva_wilhelm_lonn_kemu_varikuva_jussi_jappinen.jpg

Keski-Suomen museossa tilan valtaavat Jyväskylässä paikallisesti vaikuttaneet naiset. Vapun käsialoja -näyttelyssä olemme saaneet pitkin kevättä nauttia Älylässä kasvaneen ja asuneen Vappu Heiskan uskomattoman monisäikeisistä tussi-, hiili- ja pastellitöistä sekä materiaalisommitelmista. Kesällä pääsemme tutkimaan ensimmäisenä suomalaisena naisarkkitehtina oman toimistonsa avanneen Wivi Lönnin Jyväskylän aikaa Rauhaa tulin täältä hakemaan -näyttelyssä. Jyväskylä on tunnettu Alvar Aallosta, mutta mitä olisi meille tuttu kaupunkikuva ilman Puistokoulua tai esimerkiksi Kuokkalan kartanoa? Näyttelyssä esitellään Lönnin Jyväskylään suunnittelemia töitä valokuvien ja rakennuspiirrosten kautta sekä sivutaan Wivin yksityiselämää. Mikäpä sen parempi tapa juhlistaa arkkitehdin 150-vuotispäivää! 

Tekstiilitaiteen koukeroihin pääsemme uppoutumaan sekä Keski-Suomen museossa että Suomen käsityön museossa. Kansainvälinen ARTAPESTRY6 tuo KeMun taidehalliin näyttäviä kuvakudoksia ympäri maailmaa: esillä on teoksia 40 taiteilijalta 16 eri maasta. Suomesta mukana on mm. Aino Kajaniemen herkkä Understanding vuodelta 2019. Kuvakudosten eli gobeliinien historia ulottuu keskiajalle, ja näyttävimmillään ne ovat kuin kolmiulotteisia maalauksia, taidokkaita piirroksia ja tilataideteoksia. Näyttely pyrkii kannustamaan myös uusia taiteilijoita perinteikkään ilmaisutavan pariin. 

Kirsti Rantanen vuonna 1986 ateljeessa Porvoon Hanhilammella. Katosta roikkuvassa loimessa on valmistettavana teos Kannustaa, rohkaista, joka sijoitettiin Kannustaloon, Kannukselle. Kuva: Auvo Lukki.
kirsti_rantanen_kannustaa-rohkaista-teos_kannustaloon_1986_kuva_auvo-lukki.jpg

Suomen käsityön museossa estradille nousee tekstiilitaiteen legenda. Kirsti Rantanen (1930-2020) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä tekstiilitaiteilijoista, ja tämän pioneerin uraan ennakkoluulottamana uudistajana pääsemme tutustumaan Tekstiilien avaruus -näyttelyssä. Tekstiilitaidetta on historiallisesti pidetty vähempiarvoisena suhteessa kuvataiteeseen ja kuvanveistoon, ja Rantanen toi esiin alan arvostuksen puutteen monissa kantaaottavissa teoksissaan 1970-luvun alussa. Hänen uransa heijastaa myös tekstiilitaiteen kentässä tapahtunutta murrosta. Ryijyjen ja kuvakudosten rinnalle tulivat tilaa haltuunottavat tekstiiliteokset, joissa muoto ja materiaalien moninaisuus olivat yhtä tärkeitä kuin tekniikka. Näyttelyyn on koottu Kirsti Rantasen elämäntyö 1950-luvulta alkaen, pääosassa taiteellinen työskentely 1970-luvulta lähtien. Mukana on myös vähemmän tunnettua teollista tekstiilisuunnittelua ja mallisuunnittelua käsiteollisuudelle. 

Lähde seikkailulle museoiden kesään ja päästä itsesi valloilleen. Vain sinä voit löytää juuri ne aarteet, joita sinä etsit!