Hyppää pääsisältöön
Kuva
Maria Kaisa Aula ja Margarita Rosselló Ramón. Kuva: Sari Koskinen
Poliitikon museoharjoittelu
Kuva
Maria Kaisa Aula ja Margarita Rosselló Ramón. Kuva: Sari Koskinen

Valtakunnallista Poliitikon museoharjoittelu -viikkoa vietettiin tänä vuonna Jyväskylän museoissa hyvinvointiteeman parissa. Harjoitteluun kutsuttiin uuden Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuutettuja, joille esiteltiin museoiden hyvinvointivaikutuksia näyttelytoiminnan ja tapahtumien takana. Kiinnostavaa keskustelua käytiin esimerkiksi siitä, miten lapset ja nuoret voivat kehittää museoissa luovaa ajatteluaan ja kulttuuriperinnön tuntemustaan, sekä ikäihmisten mahdollisuuksista saada tärkeitä sosiaalisia kontakteja. Hyvinvointia luodaan myös museoiden tarjoamalla vapaaehtoistoiminnalla. Monipuolisten vapaaehtoistehtävien lomassa käydyt keskustelut ja yhdessäolo ovat todellista mielenterveyden hoitoa, ja käsien käydessä on mukava jutustella aiheesta kuin aiheesta.

Leena Lokka, Taina Rantala, Heli-Maija Voutilainen, Maria Kaisa Aula. Kuva: Alisa Murtolahti
poliitikon_museoharjoittelu_kemu.jpg

Museoharjoitteluviikko käynnistyi Jyväskylän museoissa Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajan ja valtiosihteerin Maria Kaisa Aulan vierailulla Keski-Suomen museoon ja harjoittelulla Suomen käsityön museossa. Harjoittelun aikana Aulalle esiteltiin mm. muistelusalkkuja, joita lainataan ympäri Suomen ikääntyneiden palveluihin arjen piristykseksi ja mielen virkistämiseksi. Muistoja herätti etenkin Aapiskukko, joka kuvasti koulunkäynnin muuttumista vuosien varrella, sekä paperisalkusta löytynyt sähkösanoman mallikappale. Milloinkas niiden käyttö loppuikaan?

Avoimessa pajassa harjoittelu jatkui kankaanpainannan parissa. Yksinkertaisilla esineillä saatiin luovuus virtaamaan ja kankaalle syntyi upea jalokivimäinen kuvio. Reunoille muodostui perunasurvimen avulla käsiä muistuttavia muotoja, ja kas – valmista syntyi!

Maria Kaisa Aula ja Margarita Rosselló Ramón. Kuva: Sari Koskinen
maria_kaisa_aula_ja_margarita_rossello_ramon.jpg

”Onpa inspiroiva tila”, Aula totesi ihastuneena pajasta, jossa pääsee kokeilemaan niin ompelua kuin kovien materiaalien työstämistä.

Vain harvoilla on nykyään samanlaisia välineitä kotonaan, joten ei liene ihme, että paja on niin perhekuntien, vaihto-oppilaiden kuin maahanmuuttajien suosiossa. Keskusteluun nousi myös museossa kokoontuva sukkapiiri. Neuloessa ikäihmisten nivelet pysyvät vetreinä ja osaavissa käsissä syntyvät sukat, pipot ja lapaset päätyvät hyväntekeväisyytenä lisäämään hyvinvointia myös vanhainkodeissa, sairaaloissa ja ensikodeissa.

Satu Kytölehto. Kuva: Jyväskylän taidemuseo
satu_kytolehto_taidemuseossa.jpg

Jyväskylän taidemuseossa harjoitteluun osallistui aluevaltuutettu Satu Kytölehto. Sadun tehtäväksi muotoutui avustaminen Puistokadun koulun kuudesluokkalaisten kompassikäynnillä, jonka aikana kuudesluokkalaiset tutustuivat Nykytaiteen klassikoita — Kuntsin kokoelma -näyttelyyn VTS-menetelmää (Visual Thinking Strategies) hyödyntäen. Lisäksi oppilaat pääsivät tutustumaan Keski-Suomen Sarjakuvaseuran Lähiruokaa sarjakuvan nälkään -näyttelyyn sekä itsekin piirtämään.

Kompassikäynnillä oppilaat saavat esittää omia tulkintojaan näkemistään taideteoksista, teemoittaa teosten sisältöjä ja pohtia, minkälaisia mielipiteitä teokset herättävät ja mistä syistä. Aikaa on varattu paljon keskustelulle. Aluevaltuutettu oli vaikuttunut etenkin sitä, miten hyvin museolehtori Sirpa Turpeinen sai yhteyden nuoriin kuulijoihinsa ja onnistui pitämään heidät mukana keskustelussa.

Satu Kytölehto ja Sirpa Turpeinen ohjaavat kuudesluokkalaisia. Kuva: Jyväskylän taidemuseo
satu_kytolehto_ja_sirpa_turpeinen_kompassikaynti.jpg

 ”Aivan mahtava kokemus. Kaikki, mitä hyvältä kokemukselta odotan, täyttyi. Uutta tietoa ja liikutusta, ja esittely toimi juuri niin kuin aluksi luvattiin”, totesi Kytölehto harjoittelun jälkeen.

Leena Kalmari Pienmäen talomuseon edustalla. Kuva: KeMu
leena_kalmari_pienmaen_talomuseo.jpg

Keski-Suomen museossa harjoittelun suoritti aluevaltuutettu Leena Kalmari, jonka tehtävänä oli avustaa Metsätähden päiväkotiryhmän vierailussa Pienmäen talomuseossa. Matka Hankasalmelle oli ukkosen sävyttämä, sillä aamun sade oli ajoittain rankkaa ja tiet liukkaat, mutta tämä unohtui nopeasti historialliseen ympäristöön saavuttaessa. Pienten lasten iloiset äänet 1700-luvun perinnemiljöössä olivat omiaan rikkomaan museoihin useasti liitettävän hiljaisuuden myyttiä, ja Eero-oppaan esittämät tarinat entisajan elämänmenosta liittivät lapset elävällä tavalla osaksi heidän omaa kulttuuriperintöään. Hauskana yllätyksenä lapset saivat myös pukeutua vanhan ajan vaatteisiin.

Leena Kalmari ja päiväkotiryhmän lapsia. Kuva: KeMu
leena_kalmari_ja_paivakotilapsia.jpg

Aluevaltuutettu piti erityisen innostavana sitä, ettei lasten tarvitse enää vain istua ja kuunnella hiljaa, vaan museokokemus räätälöidään heille sopivaksi. Lapset vastailivatkin innokkaasti heille esitettyihin kysymyksiin ja tutkivat vanhan ajan esineistöä. Tällä kertaa aikaa ei ollut käpylehmien rakentamiselle tai pirtanauhan kutomiselle, mutta ehkäpä jo seuraavalla vierailulla!

"Osallistaminen on kaiken kaikkiaan hienoa", Kalmari totesi.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä poliitikon museoharjoittelun suoritti Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko. Ahkera Museokortin käyttäjä ja historian tutkija oli Suomen käsityön museossa kuin kotonaan. Tutkiessaan museon perusnäyttelyä hän muisteli itse tehneensä koulussa puukäsitöissä maustehyllyn, joka on edelleen käytössä, vaikka jokainen puutappiliitos ei ehkä ollutkaan millilleen kohdillaan. ”Rättikässän” puolella hänen mieleensä muistui kankaasta tehty lompakko. Jani tunnusti olevansa kova säilyttämään asioita, melkein hamstraamaan. Varsinkin mummon tavaroita on säilynyt paljon, ja säilössä on jopa puinen käsikäyttöinen mankeli, lämmitettävä painava silitysrauta sekä karstat.

Jani Kokko Suomen käsityön museossa. Kuva: Sari Koskinen
jani_kokko_suomen_kasityon_museossa.jpg

Janin harjoittelupäivänä Suomen käsityön museossa vietettiin Museokumppanien eli museon vapaaehtoisten iltaa. Museon ”mukut” pääsivät kertomaan harjoittelijalle omia kokemuksiaan museon vapaaehtoistehtävistä, ja millainen kirjo se onkaan! Tarjolla on niin siistiä sisätyötä arkistossa, kokoelmissa ja litteroinnin parissa kuin kahvittelujen järjestämistä, haastattelujen tekemistä sekä näyttelyn purkamisessa ja rakentamisessa avustamista. Monessa näyttelyssä voikin ihailla ”mukujen maalauksia”, sillä seinät vaihtavat väriä melkein joka näyttelyn yhteydessä.

Jani Kokolle käsitöiden merkitys ei ollut epäselvä. Niillä on suuri merkitys paitsi harrastajalle, tekijän hyvinvoinnille, myös Suomen omavaraisuudelle. On hyvä, että osataan tehdä asioita itse ja samalla ymmärretään esineen/tuotteen arvo. Avoimessa pajassa keskusteltiin myös kokeilemisen uskaltamisen tärkeydestä ja siitä, kuinka hienoa pajan kaltaisessa tilassa on päästä kokeilemaan, minkälainen tekniikka tai tapa tehdä on itselle sopiva. Luovuudelle annetaan oma paikka!

Jani Kokko ja Suomen käsityön museon Museokumppanit. Kuva: Sari Koskinen
jani_kokko_ja_museokumppanit.jpg

Kiitos kaikille harjoittelijoille antoisasta viikosta ja tervetuloa museovierailulle myös vapaa-ajalla. Oli kyse sitten näyttelyistä tai muusta toiminnasta, museoiden tuottamaa hyvinvointia on tarjolla meistä jokaiselle!