Kesä taiteilijaresidenssissä
Ratamon grafiikan pajan taiteilijaresidenssissä työskentelee kahden kuukauden ajan iranilaislähtöinen taidegraafikko Mehdi Darvishi. Dorud-nimisessä kaupungissa syntynyt taiteilija on saapunut Jyväskylään monen mutkan kautta, sillä nykyisin Texasissa yliopisto-opiskelijoita opettava mies on kiertänyt useissa residensseissä ympäri maailmaa, päätyen matkoillaan jopa Pekingin Kiellettyyn kaupunkiin asti.
”Iranilaisena matkustaminen toisiin maihin on hyvin vaikeaa, joskus täysin mahdotonta”, Mehdi sanoo rauhallisesti hymyillen. ”Tiedän joitakin miljardöörejä, jotka eivät ole saaneet viisumia kaikista rahoistaan huolimatta. Olen hyvin onnekas. Taide on avannut minulle ovia, joita raha ei aukaise.”
Mehdin työ taidegraafikkona ei alkanut sekään täysin suoraviivaisesti. Hänen kotikaupungissaan ei järjestetty taidenäyttelyitä, mutta hän tutustui taiteeseen tutkimalla ystävänsä kotikirjaston kirjoja ja päätti myöhemmin lähteä opiskelemaan maalausta Teheranin yliopistoon. Pääaineeksi ei ollut mahdollista valita taidegrafiikkaa, mutta Mehdi suoritti yksittäisen kurssin ammattigraafikko Mehrdad Khataein johdolla ja sai näin alkusysäyksen grafiikan pariin.
Mehdi ei kuitenkaan rajoita itseään yhteen tekniikkaan tai taiteenlajiin. Hänen repertuaariinsa kuuluvat mm. maalaukset sekä ihmiskehon osia kuvaavat puuveistokset, mutta Jyväskylässä hän työstää grafiikkaa mezzotinto-tekniikalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän rouhii työkalulla metallilevyn pinnan karheaksi, jolloin muste tarttuu siihen, ja tuloksena on pastelliliitujen jälkeä muistuttava jälki. Mezzotinto voidaan tehdä joko tummasta vaaleaan tai vaaleasta tummaan, riippuen siitä, naarmutetaanko koko levy ensin tasaisen karheaksi vai naarmutetaanko kuva sileään metallilevyyn.
”Kukaan Iranissa ei tiedä, mitä mezzotinto on. Itse opin tekniikan katsomalla Guy Langevinin opastusvideota YouTubessa, ja se oli ainoa opastus, jonka sain. Mutta tekniikka on minulle kuin aakkoset, jonka kaikki voivat oppia. Vain harvat pystyvät luomaan aakkosista runoja.”
Töissään Mehdi käsittelee paljon kuoleman teemaa ja teokset voivat vaikuttaa synkiltä. Mehdille itselleen se on kuitenkin kuoleman hyväksymistä osana elämää. Esitellessään perinteiseen iranilaiseen hautausmaahan hiljalleen katoavaa taiteilijaa Until One Hundred Years Later -sarjassaan miehen levollisuuden voi aistia sekä teoksista että hänen olemuksestaan.
Taiteilijoilta kysytään usein, mikä heitä inspiroi. Mehdi Darvishille yksi inspiraation lähde on runous. Koska hän on kasvanut Iranissa, jossa runoudella on vahvat historialliset perinteet, ei mikään voi hänen omien sanojensa mukaan koskettaa häntä kuin runo. Tärkeäksi itselleen hän nimeää etenkin Ahmad Shamloun, merkittävän iranilaisen runoilijan, jonka runoja on käännetty lukuisille kielille. Näyttelynsä yhteydessä Mehdi käyttää iranilaisen nykytaiteilijan Bahman Mohassesin sitaattia "What you see is an empty space left by a rider that has crossed the desert".
”On turha yrittää keksiä sopivaa lausetta itse, kun joku toinen on jo sanonut sen paremmin”, Mehdi naurahtaa.
Jyväskylässä Mehdi sanoo viihtyvänsä hyvin. Valoisina kesäiltoina työnteko venyy myöhään lähes joka päivä, mutta aikaa on jätetty myös saunomiselle ja järveen pulahtamiselle. Hän on ehtinyt tutustua kaupunkiin myös pyöräilemällä ja suunnitelmissa on vierailla Laajavuoren maisemissa, ehkä jopa mäkihyppytornin laella. Hauska yhtäläisyys Iranin ja Suomen välillä löytyy keskusteltaessa mahdollisesta matkamuistosta, jonka Mehdi haluaisi hankkia Jyväskylästä kotiin viemisiksi. Kun käy ilmi, että Suomessa on tapana viedä tupaantuliaiseksi leipää ja suolaa, kertoo Mehdi samaa tapaa noudatettavan myös hänen kotimaassaan pysyvän ystävyyden luomiseksi.
Mehdi Darvishin töitä on mahdollista nähdä syksyllä Jyväskylän taidemuseon Graphica Creativa 2022 -grafiikkatriennaalin yhteydessä. Tervetuloa tutustumaan!
Mehdi Darvishi Instagramissa:
@mehdidarvishistudio