Hannu Castrén: Yrjö Saarisen Alaston kiiltävissä sukissa oli taiteen keräilijän merkittävä löytö

Feliks Ojanen, Matti Särkkä ja Yrjö Saarinen muodostivat työporukan, joka teki kilpimaalauksia ja teatterilavasteita.  Töiden välissä keskityttiin yhteistuumin taiteeseen. Kolmikosta jokainen asui Taulumäellä ja siksi heidät tunnetaan yhteisnimellä Taulumäen maalarit. 

Kumppanukset olivat antaneet myös toisilleen nimet: Ojanen oli isäntä, Saarinen mestari ja Särkkä renki. Ehkäpä lempinimet pätivät eri painotuksin sekä kilpiä maalatessa että taiteen tekemisessä.  Toverien silmissä Saarinen sai jo varhain mestarin arvonimen myös taidemaalarina, mutta taiteemme auktoriteeteilla siihen meni reilusti kauemmin. 

Vuonna 1927 Saarinen ja Ojanen pitivät akvarellinäyttelyn Jyväskylän Kauppalaiseuran tiloissa. Vuosikymmenen lopulla Saarinen kohtasi elämänsä naisen, Meeri Kallion ja muutti hänen luokseen Hyvinkäälle.  Akvarelli Alaston kiiltävissä sukissa on vuodelta 1932 ja on siten uudessa kotikaupungissa maalattu. 

Akvarelli osoittaa, ettei taiteilija vielä keski-iän kynnyksellä ollut löytänyt taiteellista identiteettiään. Maalauksen naismallissa ei nimittäin ole aavistustakaan niistä kotikulmien naisista, jotka enimmäkseen Saarisen vaimon Meerin houkuttelemana asettuivat malliksi elämän muotoilemassa rehevyydessään ja saunapuhtaudessaan. Myös kolorismi poikkeaa täysverisestä Saarisesta.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että Jalmari Ruokokoski on ollut Saarisen esikuvana akvarellin syntyaikana. Pariisin matkallaan Ruokokoski innoittui erityisesti Toulouse-Lautreckin taiteesta. Saarinen ei koskaan matkustanut ulkomaille, mutta maalauksessa hän toi esiin suurkaupungin dekadenssin aivan kuin olisi asunut Pariisissa pitkäänkin. 

Täysin itseoppineena Saarinen oikeastaan opiskeli taiteilijaksi kollegojen taidetta ja taidekirjoja tutkimalla.  Kuten tiedämme, metodi oli menestyksekäs. Alaston kiiltävissä sukissa kuuluu Hellevi ja Voitto Toivaisen kokoelmaan, joka hankittiin Jyväskylän kaupungin omistukseen 2000-luvun alussa. Voitto Toivainen teki oikeastaan kaksi elämäntyötä - taksimiehenä ja taiteen kerääjänä.  Kun kokoelma karttui ja alkoi hallita kodin seiniä ja komeroita sängyn alusista puhumattakaan, Toivainen päätti rajata hankintansa yksinomaan keskisuomalaiseen taiteeseen.

Muun muassa Keski-Suomen museon yksityisnäyttelystä hankittu Alpo Jaakkolan maalaus ei enää sopinutkaan keräilijän konseptiin. Kun sitten  Helsingin matkalla sattumoisin kohdattu taidekauppias pyysi Saarisen akvarellista kipurajan ylittävää hintaa, Toivainen keksi ehdottaa vaihtokauppaa: Hän tarjosi  Jaakkolan taulua vastineeksi akvarellille. 

Taidekauppiaalle ehdotus sopi mainiosti. Akvarelli on niin merkittävä taideteos Yrjö Saarisen tuotannossa, että sen voisi perustellusti asettaa hänen retrospektionsa varhaisimmaksi teokseksi.  

Hannu Castrén          

Blogissa julkaistaan kesällä 2020 Hannu Castrénin kirjoituksia Dominoefekti-näyttelyn teoksista.