Hannu Castrén: Tourujoen maalari kiipesi vuorelle

Vuonna 1978 Keski-Suomen museossa oli Feliks Ojasen muistonäyttely. Esillä oli erityisesti maisemia, mutta myös kansankuvauksia, muotokuvia, asetelmia sekä ’harjoitelmia’ elävän mallin mukaan. Öljyvärimaalausten lisäksi taiteilija teki myös akvarelleja, pastellimaalauksia ja piirustuksia.

Muistonäyttelyn innoittamana museossa työskennellyt Simo Kotilainen teki Ojasesta pro gradun Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitokselle. Hänen tutkielmansa otsikko Feliks Ojanen -Tourujoen maalari   ilmaisee, mistä taiteilija hyvin muistetaan.  Paradoksaalista on, että parhaiten hänet silti tunnetaan kilpimaalarina, joka 1929-30 maalasi Goodyearin seinämainoksen Puistokatu 21:een. 

Feliks Ojanen oli vauvaikäinen, kun hänen vanhempansa muuttivat Korpilahdelta Lohikoskelle. Suurimman osan elämäänsä hän asui Tourukadulla, joten hänen suuri aiheensa virtasi kivenheiton päässä.  Lehtihaastattelussa hän kuvasi Tourujokea alati uudistuvana aiheena: Valo vaihtelee lakkaamatta ja siksi voi samoja paikkoja maalata aina uudelleen ja uudelleen.

Nuoruusvuosina Ojasella oli kaksi tärkeää taiteilijakumppania, Yrjö Saarinen ja Matti Särkkä, joiden kanssa hän hioi taiteellista silmää joen töyräillä.  Matti Särkkä nuoremman kirja Poikaveljet (Enostone 2003) käsittelee kolmikon yhteisiä vaiheita. Tourujoella maalattiin, mutta se oli myös nuorille miehille pakopaikka sivilisaation katseilta.

Kotilainen kartoitti tutkielmassaan Ojasen suosituimmat maalauskohteet ja sai yllättävän tuloksen: Maalauksia syntyikin enemmän Palokan kuin Tourujoen maisemissa. Tähän oli vissi syynsä, sillä Ojasen vanhemmat olivat vuodesta 1921 asuneet Palokassa.  Tärkeitä maalauskohteita olivat Alvajärvi, Palokkajärvi, Palokkajoki ja Pappilanvuori.

Nuoruudessa hankitun polvivamman sairastuttamana Ojanen päätti pitää 60-vuotisnäyttelynsä poikkeuksellisesti kotona. Todennäköisesti myös maalaus Pappilanvuorelta oli juhlanäyttelyssä esillä. 

Feliks Ojanen oli ahkera maalari, jota on kutsuttu kotien maalariksi. Paikalliset sekä ostivat että tilasivat häneltä teoksia. Alvajärven rannalla asuva kuvataiteilija Tuomo Blomqvist on kiinnostunut paikallishistoriasta, johon myös Feliks Ojanen kiinteästi liittyy. Blomqvistin mukaan monien palokkalaisten kotien seinillä kohtaa yhä edelleen Ojasen maalauksia. 

Ojasen tuotteliaisuudesta seurasi tasollista epävakautta, mikä turhautti myös aikalaiskritiikkiä. Ei ole syytä kuitenkaan turhautua, sillä mitäänsanomattomien maalausten jälkeen Feliks Ojanen kyllä palkitsee katsojan. Pappilanvuorelta on juuri sellainen taideteos.

Hannu Castrén  

Blogissa julkaistaan kesällä 2020 Hannu Castrénin kirjoituksia Dominoefekti-näyttelyn teoksista.