Hannu Castrén: Helmer Selin oli Päijänteen maalari ja runoilija

Iltatunnelma Ylisjärvellä oli uutta kotia etsivä maalaus ja tuorein taidehankinta näyttelyssä. Aikoinaan taulu on ostettu suoraan Helmer Selinin ateljeekodista Putkilahden Mehtänpeitosta. Samalla ostaja saattoi katsastaa myös taideteoksen aiheen, Ylisjärven, jolla on vesiyhteys Päijänteeseen.

Helmer Selin opiskeli Viipurin taidekoulussa sotaa edeltävinä vuosina ja osallistui molempiin sotiin.  Miltei myyttiseltä tuntuvan tarinan mukaan hän sodasta palattuaan makasi kuukauden sängyssään ja pohti, miten elämä tästä jatkuu. Sitten alkoi tapahtua. 

Selin piti ensimmäisen näyttelynsä vuonna 1945 ja ilmestyi kuin tuntemattomasta paikallisen kulttuuriväen tietoisuuteen. Hän oli läsnä Jyväskylän taiteilijaseuran perustavassa kokouksessa samana vuonna, mutta sodan rampauttamana aikana se ei hänelle riittänyt. Jyväskylässä ei ollut taidekoulua, ja siksi Selin alkoi organisoida taidekoulumaisen tason taideopetusta. Jo vuonna 1948 järjestettiin ensimmäinen kymmenestä kesäkurssista Putkilahdella. 

Helmer Selin toimi taiteen tulisieluisena opettajana ja taiteiljoiden mentorina aina 1970-luvulle saakka. Sen lisäksi hän kirjoitti lehtiin taidekriitikkiä. Ei siis ihme, että hän oli nuorille taiteilijoille myös vapisuttava auktoriteetti. Luettelo Selinin korvaamattomasta merkityksestä maakunnan kuvataidekulttuurille on niin pitkä, että hän itse taiteilijana on usein jäänyt taustalle.

Putkilahden kursseilla luonto toimi kuin laboratoriona modernismin tyylien kokeilussa. Myös pääopettajan koko tuotannossa tunnistaa saman asetelman: tyylit löytyivät maailmalta mutta aiheet Päijänteen ympäristöstä. Sotien jälkeen Selin yhdisteli maalauksiinsa realismin, valomaalauksen ja ekspressionismin piirteitä erilaisin sekoitussuhtein.  Runoja nuoresta asti kirjoittaneelle maalarille sopii mainiosti, että hänen parhaan tuotantonsa liittää sotien jälkeen taiteessamme esiintyneeseen lyyriseen abstraktismiin. Taiteilija ei silti koskaan täysin luopunut luontoaiheesta puhtaan abstraktismin hyväksi. 

’Päijännelaudat’ oli Selinin tavaramerkki. Hän käytti lautaa maalauspohjanaan, jonka mittakaava mahdollisti maiseman esittämisen panoraamana. Kankaalle maalattu Iltatunnelma Ylisjärvellä on myös panoraamamaisema. Pelkistämällä taiteilija on korostanut iltaruskon tuottamaa metafyysistä atmosfääriä, mutta silti vastarannalle kuvatut talot ovat edelleen tunnistettavissa. Vaaruvuori sinertää ylimpänä. Claude Monet raivasi taiteensa aiheeksi lummelammen, kun taas Ylisjärvi oli Helmer Selinille jo täysin valmiina. Kuin paratiisi. 

Helmer Selinin elämäpituinen suhde Päijänteeseen huipentui runoelmaan Suuren järven laulu (Kopijyvä 1995). Toisessa julkaisuvaiheessa runoelman yhteyteen liitettiin novelli ja essee (Artipictura 2007). Edelleenkin kirja sopii vallan mainiosti päijännematkailijan reppuun.

Hannu Castrén

Blogissa julkaistaan kesällä 2020 Hannu Castrénin kirjoituksia Dominoefekti-näyttelyn teoksista.