Graffitikulttuuri identiteettinä
Graffititaide on globaalisti merkittävä taidemuoto. Sen lähes koko planeetan kattamaa verkostoa tarkastellaan usein pintana. Seinillä olevia graffiteja tulkitaan visuaalisen kiinnostavuuden kautta, mutta tällöin lähes koko kulttuurin ehkä tärkein piirre jää huomaamatta.
Graffitikulttuuri on verkosto, jossa jokainen maalari on osa isompaa kulttuuriperintöä. Kun maalarit reissaavat muihin kaupunkeihin ja maihin, he tutustuvat nopeasti paikallisiin taiteilijoihin ja luovat maalausten lisäksi elinikäisiä ystävyyssuhteita.
Useat nuoret pohtivat omaa paikkaansa maailmassa ja luovuus on yksi parhaista keinoista tarkastella itseään osana ympäristöään. Kuulua aidosti osaksi tätä kaikkea. Parhaimmillaan graffitiharrastuksesta voi tulla myös ammatti, joka on aidosti tekijänsä näköinen.
Graffiti ammattina
Graffiti ammattina ja taiteena -hanke on museoviraston tukema Jyväskylän taidemuseon hanke, jossa nuoria graffitimaalareita pyritään tukemaan tässä kasvussa oman erikoisaamisensa kautta.
Luvallisten seinien, opetuskertojen ja taiteilijavieraiden lisäksi hanke keskittyy vahvasti nuorten ilmaisunvapauteen. Hanke tukee nuoria tekemään juuri sitä mitä he osaavat parhaiten.
Hankkeen aikana luodaan uudenlaisia yhteistyötapoja paikallisten graffiti- ja katutaideharrastajien, Jyväskylän kaupungin ja muiden toimijoiden välille. Hankkeen tavoitteena on nostaa graffiti esiin taiteenaja luoda avointa, kaikille toimijoille eduksi olevaa vuoropuhelua.
Luvaton taide osana julkista taidetta
Tässä ajassa on tärkeä ymmärtää graffitikulttuurin erityispiirteet. Kuinka luvaton taide voi toimia osana julkista taidetta? Graffiti keskustelee aina ympäristönsä kanssa ja on aidosti paikkasidonnaista. Tämä paikkasidonnaisuus tosin saattaa aiheuttaa ongelmia sekä tekijöille, että taloyhtiöille, mutta parhaimmillaan graffiti toimii aluettaan elävöittävänä taideteoksena.
Graffitit ovat vahva osa kaupunkikulttuuria ja useasta kaupungista löytyvät lailliset seinät sekä taidetyöpajat vahvistavat graffitikulttuurin asemaa myös nykytaiteen kentällä. Luvalliset mahdollisuudet toteuttaa graffiteja luovat tilaa, jossa sekä taide että tekijä saavat kasvaa omilla ehdoillaan. Suomalaiset graffitimaalarit ovat saaneet työskentelyyn apurahoja ja heidän teoksiaan esitellään runsaasti erilaisissa näyttelyissä.
On tärkeää, että taiteellisesti lahjakkaita nuoria tuettaisiin myös uran alkuvaiheessa. On helppo sanoa jälkikäteen, kuinka menestystä niittäneet nykytaiteilijat ovat oman kylän lapsia, mutta miten heille voisi antaa työkaluja silloin kuin he eivät vielä itse osaa pyytää?
Hanke esittää kysymyksiä, joihin vastaaminen ei ole helppoa. Se myös antaa vastauksia graffitikulttuurin salaisuuksiin. Mutta erityisesti se haastaa sekä tekijöitä että muita toimijoita katsomaan graffitikulttuuria uusin silmin.
Hankkeen tuotoksiin pääsee tutustumaan monessa muodossa Jyväskylän kaduilla. Julkisten teosten lisäksi nuoret pitävät näyttelyn Jyväskylän taidemuseossa vuonna 2026. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös nuorten taittama graffitikirja, joka kertoo rehellisesti siitä mitä on olla maalari Suomessa vuonna 2026.
Teksti ja kuvat:
Jukka Silokunnas, kuvataiteilija, Jyväskylän taidemuseon Graffiti ammattina ja taiteena -hankkeen hankekoordinaattori
Kirjoittaja työskentelee nuorten kanssa tiiviissä yhteistyössä luoden uusia toimitapoja graffitimaalareiden ja eri toimijoiden välille.