Työperäinen maahanmuutto kestävän kasvun perustana, yhdenvertaisuus ja kulttuurinen moninaisuus strategian ytimessä
Jyväskylä on kasvanut tällä vuosituhannella voimakkaasti. Kaupungin kasvun on ennustettu kuitenkin hidastuvan vähitellen 2020- ja 30-luvuilla ja jopa kääntyvän laskuun 2040-luvulle tultaessa. Kasvun hidastuminen selittyy lähivuosina pääosin syntyvyyden laskusta, ei niinkään tulomuuton vähentymisestä.
Kaupungin elinvoiman turvaamiseksi tarvitsemme jatkossa kaupunkiin uusia osaajia, uutta työvoimaa, myös ulkomaalaisia. Kaupungin tulevaisuuden kestävä kasvu pohjautuu pitkälti työperäiseen maahanmuuttoon ja osaajien sijoittumiseen kaupungin veronmaksajiksi.
Tilastot kertovat maahanmuuttajien osuuden ja tulosyyt
Tällä hetkellä Jyväskylässä nettomaahanmuuton kautta tuleva väestönlisäys on suurten kaupunkien keskiarvoa pienempi, vuosittain noin 200-300 henkilöä. Jyväskyläläisistä vieraskielisiä on vajaat viisi prosenttia, noin seitsemäntuhatta henkilöä.
Jyväskylän asukkaista ulkomaiden kansalaisia on vajaa viisituhatta. Heistä vain kymmenisen prosenttia on tullut maahan humanitäärisin syin, pakolaisena tai turvapaikanhakijana. Loput yhdeksänkymmentäprosenttia on jakautunut kolmeen kutakuinkin yhtä suureen ryhmään: työperäisiin muuttajiin (30%), perhesiteiden vuoksi tulleisiin (ml. kotivanhemmat ja vanhusväestö, 30%) ja kansainvälisiin opiskelijoihin (30%).
Organisaatioiden yhteistyö tiivistä, pysyvyydessä parannettavaa
Jyväskylän kaupunki noudattaa kunnan peruspalveluja, työ- ja elinkeinopalveluita sekä muita kotoutumista edistäviä toimenpiteitä koskevaa, lakisääteistä kotouttamisohjelmaa 2017-2020. Myös kaupungin yhdenvertaisuus- ja osallisuusohjelmissa on toimenpiteitä, jotka koskettavat kaikkia asukkaita, yhtä lailla kantasuomalaisia kuin ulkomaalaistaustaisiakin.
Jyväskylässä kaupungin, viranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen välinen yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamisessa on aktiivista ja pääosin tehokasta. Toimijoiden joukko on kuitenkin monenkirjavaa, hankkeet ja -toimijat tulevat ja menevät eikä viestintä tavoita kaikkia. Alueellista kokonaiskoordinointia tarvitaan lisää.
Liian vähän on myös kiinnitetty huomiota siihen, kuinka työperäistä maahanmuuttoa voisi tehostaa ja houkutella maassamme jo olevia kansainvälisiä opiskelijoita kotoutumaan alueellemme.
Kymmenhenkinen selvitystyöryhmä paransi viestintää ja palvelupolkuja
Viime vuoden alkupuoliskolla sain kaupungin kansliapäälliköltä tehtäväkseni perehtyä kaupungin maahanmuuttajapalveluihin prosesseineen, tunnistaa niistä kehittämisen paikkoja ja etsiä noille havaituille haasteille ratkaisuehdotuksia. Alusta pitäen ymmärrettiin, että vaikka pääpaino selvitystyössä olikin kaupungin omissa palveluissa, mukaan kuuluisivat myös osin koko maakunnan ja erityisesti Jyväskylän seudulla toimivat muut maahanmuuttajien kanssa työtään tekevät organisaatiot ja yhteisöt.
Avukseni tähän mittavaan selvitystyöhön keräsin kaupunkiorganisaation sisältä kaikki keskeisimmät ulkomaalaistaustaisten kanssa arjessa työtään tekevät, muun muassa kotoutumispalvelujen johtajan, työllisyysjohtajan, maahanmuuttajien varhaiskasvatuksesta ja peruskoulutuksesta vastaavan, Business Jyväskylän edustajan sekä kaksi itse maahanmuuttajataustaista, kaupunkiorganisaatioon työllistynyttä kokemusasiantuntijaa.
Tämän liki kymmenhenkisen porukan kanssa paneuduimme innolla omien päävastuidemme ohella tähän tärkeäksi kokemaamme selvitystyöhön. Henkilökohtaisesti tartuin erityisesti kaupunkiorganisaation sidosryhmien toimintaan saadakseni kokonaiskuvan siitä, kuinka alueellinen yhteistyö ulkomaalaistaustaisten palvelemiseksi toimii. Selvitystyön aikana haastattelin henkilökohtaisissa keskusteluissa tai pienryhmissä yli sataa ihmistä, niin viranomaistahoja, koulutusorganisaatioita, yksityisiä palvelutuottajia kuin erilaisia järjestö- ja hanketoimijoitakin. Myös eri kirkkojen ja seurakuntien edustajia kävin jututtamassa.
Selvityksen tuloksina loimme kokonaiskuvan maahanmuuttajapalveluista ja ehdotimme toimenpiteitä palveluiden koordinoinnin parantamiseksi ja maahanmuuttajapalvelujen viestinnän tehostamiseksi, muun muassa kaupungin englanninkielistä nettisivustoa parantamalla tavoitteenamme kansalliseen ulkomaalaistiedotuskanavaan, Infofinland.fi -sivustoon liittyminen.
Kuvasimme myös eri maahanmuuttajaryhmien palvelupolut, tunnistimme palveluissa esiintyviä suurempia ja pienempiä hidasteita tai esteitä sekä ehdotimme niille ratkaisuehdotuksia. Niin ikään löysimme keinoja veto- ja erityisesti pitovoiman lisäämiseen, kansainvälisten osaajien, myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja yritysten sitouttamiseen ja sijoittumiseen Jyväskylään.
Byrokratiaan ja odotusaikojen pituuksiin olisi puututtava
Ulkomaalaistaustaisten kotoutumisen nopeuttamiseen ja turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan odotusajan työllistymisen edistämiseen teimme myös ehdotuksemme. Lisäksi näimme erityisen tärkeäksi tehdä aikaisempaa tiiviimmin yhteistyötä yhdessä oppilaitosten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa työnantajien auttamiseksi kansainvälisten osaajien rekrytointia helpottamaan. Tähän asiaan luvataan puuttua myös Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa muun muassa uudistamalla lupakäytäntöjä, nopeuttamalla työperusteisia oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta.
Selvityksessä yksi asia nousi kaikilta toimijoilta ylitse muiden: kielitaidon, erityisesti suomen kielen osaamisen merkitys. Ulkomaalaistaustaiselle, statuksesta riippumatta, on erityisen tärkeää oppia puhumaan suomen kieltä; kielitaito on monesti työllistymisen edellytyksenä, mutta auttaa myös muutoin kotoutumisessa.
Yhteistyössä eri viranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa kaupungin tulee tehdä aktiivista työtä varmistaakseen sen, että jokainen ulkomaalainen kaupunkiin tuleva, oli sitten kyse yrityksen huippuosaajasta, kansainvälisestä tutkinto-opiskelijasta tai humanitäärisin syin tulevasta, saa kotoutumisprosessinsa käyntiin heti maahan saavuttuaan ja pääsee osalliseksi niin yhteiskuntaorientaatiosta kuin kielikoulutuksestakin.
Elämäntarinoiden kuuleminen yllätti ja avarsi mieltä
Selvitystyömme aikana kuulin lukuisia ilahduttavia tarinoita onnistumisista, opiskelujen etenemisistä, työpaikan saamisista ja ylipäätään oman paikan löytymisistä, mutta myös liian monia sydäntä raastavia kertomuksia, joissa inhimillistä hätää ei ole kuultu tai joissa byrokratian rattaat ovat ajaneet yksilön tarpeiden yli. Sain myös kokea monen alueellemme kotoutuneen valtaisaa kiitollisuutta kaikesta saadusta avusta ja uuden elämän mahdollistamisesta.
Näin sen motivaation ja halun, joilla monet tänne muualta tulleet halusivat saada työtä ja tienata elantonsa. Yllätyin niistä monenkirjavista toimista, joita eri viranomaistahot, oppilaitokset ja järjestöt kukin sarallaan tekevät.
Hätkähdin myös sitä intoa ja luottamusta, jota sain kokea kertoessani saamastani tehtävänannosta. On helppo todeta, että alueellamme yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuu melko hyvin, yhteiset haasteet on tunnistettu ja niiden voittamiseksi tehdään töitä hartiavoimin – ja mikä parasta - myös suurella sydämellä.
Yhdenvertaisuuteen tarvitaan koordinointia
Varsin selväksi on tullut myös se, että tämä monimuotoinen ja jatkuvasti muuttuva toimijakenttä tarvitsee koordinointia, ja että eri sidosryhmien odotukset kaupungin tarttumiseksi asiaan ovat korkealla. Ymmärrettäviä nuo odotukset ovatkin; tunnustetaanhan Jyväskylän kaupungin strategian mukaisesti yhdenvertaisuus ja kulttuurinen moninaisuus kaupungille tärkeiksi – ja ulkomaalaistaustaiset kaupungin tulevaisuuden kestävän kasvun perustaksi.
Olisiko aika tarttua ohjaksiin tässäkin asiakokonaisuudessa?
Kirjoittaja:
Pirkko Melville, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Jyväskylän kaupunki