Lakimuutos tuo helpotusta tukea tarvitseville kotoutujanuorille 

Voi kulua vuosia ennen kuin traumatisoitunut nuori pystyy kertomaan kokemuksistaan kenellekään.

Yksin Suomeen turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina tulleet nuoret voivat tarvitessaan nyt saada kotoutumiseen liittyviä tukitoimia aiempaa pidempään. 

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen kotoutumisen edistämisestä annetun lain muutoksesta. Lakimuutos koskee ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen tulleita, oleskeluluvan saaneita nuoria. He voivat jatkossa, mikäli tarvitsevat, olla tukitoimenpiteiden piirissä 25-vuotiaiksi saakka. Aiemmin kaikkien näiden nuorten kotoutumisen tukitoimet päättyivät 21-vuotiaana. 

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian. Se tulee voimaan kuitenkin aikaisintaan, kun vuoden 2020 neljäs lisätalousarvio on hyväksytty ja vahvistettu.  

Kotoutuminen on yksilöllinen prosessi 

Kotoutumispalveluiden nuorten tiimin sosiaaliohjaajana näen lakimuutoksen merkittävänä. Suurimman hyödyn uudistuksesta saavat ne nuoret, joilla ei ole vielä muodostunut Suomessa omia verkostoja tai keillä on elämänkokemusten takia vaikeuksia muodostaa luottamussuhteita ihmisiin. 

Monet asiakkaamme ovat muutaman vuoden sisällä kokeneet uskomattoman monia työntekijävaihdoksia. Siksi yksikin pitkäkestoisempi työntekijä, johon nuori saa muodostettua hyvän luottamussuhteen, on arvokas.  

Varsinkin traumatisoituneiden nuorten voimaantuminen on hidas prosessi. Voi kulua vuosia ennen kuin nuori pystyy kertomaan kokemuksistaan kenellekään. Usein vasta silloin alkaa tukiverkostollekin selvitä, mitkä asiat nuoren arjessa taustalla vaikuttavat. Lakimuutoksen myötä myös traumatisoituneilla nuorilla on parempi mahdollisuus ehtiä sitoutumaan uusiin hoitotahoihin ennen 25 vuoden ikää ja saada tarvitsemaansa hoitoa. 

Viidessä vuodessa on opittu paljon 

Vuonna 2015 tuli Suomeen ennätysmäärä turvapaikanhakijoita ja heidän joukossaan oli paljon myös alaikäisiä, ilman vanhempia tulleita lapsia ja nuoria. Jyväskylässä vuonna 2016 perustettiin kotoutumispalveluissa nuorten tiimi palvelemaan niitä lapsia ja nuoria, jotka saivat kuntapaikan Jyväskylästä. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja palkattiin tiimiin tekemään alkukartoituksia vielä vastaanottoyksiköissä asuville nuorille. Näin saatiin tietoa nuorten palveluntarpeesta ja osattiin järjestää heille sopivia palveluita, kuten asumista perheryhmäkodissa tai tuettua asumista. Pian tiimiin palkattiin toinenkin sosiaalityöntekijä.  

Kuntapaikan sai vuosina 2016-2017 Jyväskylästä noin 70 nuorta. Lisäksi Jyväskylään muutti samassa tilanteessa olleita nuoria opiskelujen perässä, asuttuaan ensin muissa kunnissa. Parhaimmillaan tiimillä oli yli 130 asiakasta, kun laskettiin mukaan muualta muuttaneet asiakkaat. 

Nuorten saapumisesta Suomeen on kohta jo viisi vuotta. Sekä nuoret että heidän työntekijänsä oppineet tänä aikana paljon. Työtä on kehitetty ja nuoret saaneet itsevarmuutta etsiä omaa paikkaansa yhteiskunnan jäsenenä. 

Viime vuoden aikana moni heistä on jo täyttänyt 21 vuotta ja sosiaalipalvelut kotoutumislain nojalla on siten heiltä päätetty. Osa nuorista on myös pystynyt jo hakemaan Suomen kansalaisuutta. Kansalaisuuspäätös katkaisee kaupungin kotoutumispalveluiden sosiaalipalvelut sekä TE-palveluiden kotoutumista tukevat toimenpiteet. Nuoret eivät saa enää työmarkkinatukea opintojensa rahoitukseksi vaan siirtyvät opintotuelle, mikäli toisen asteen opinnot ovat vielä kesken. Osa nuorista on pystynyt jo työllistymään opintojen ohella ja ovat saaneet kokemusta itsensä elättämisestä omilla ansiotuloilla. 

Laki mahdollistaa tuen jatkamisen 

Jatkossa siis ne nuoret, joiden toimintakyky ei vielä riitä itsenäiseen elämään, voivat saada tukea pidempään samoilta työntekijöiltä. Tukipalveluita voitaisiin tarvittaessa tarjota niille nuorille, jotka eivät ole vielä Suomen kansalaisia ja ovat alle 25-vuotiaita. Lakiesityksessä mainitaan, että palveluita järjestetään tarpeen mukaan, joten siinä mielessä tilanne ei muutu nykyisestä.  

Meidän siis ei tarvitse enää, niin kuin ennen, siirtää 21-vuotiaita asiakkaitamme, joilla sosiaalipalvelun tarve jatkuu, asiakkuuteen kaupungin muihin sosiaalipalveluihin. Tähän asti niiden 21-vuotiaiden nuorten, joilla ei ole ollut sosiaalihuoltolain mukaista palveluntarvetta, asiakkuus on päättynyt tuohon ikärajaan. Heille on annettu tietoa, mistä he voivat hakea tarvittaessa apua ja ohjausta. Sitä on Jyväskylässä saatavilla esimerkiksi Ohjaamosta, etsivän nuorisotyön kautta tai Hannikaisenkadun sosiaaliasemalta. Lisäksi maahanmuuttajille on tarjolla neuvontapalveluita, kuten Info Gloria sekä Paremmin Yhdessä ry:n Osana-hanke. Domino-hanke tukee nuorten osallisuutta. 

Nuorten tiimin sosiaaliohjaaja Tanja