Kuinka keskustelu kulkee, kun ei ole yhteistä kieltä?

Tulkkipalvelusta on tullut luonteva osa työtä ja tulkeista tuttuja työkavereita, joiden kanssa on mukava vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia.

Maahanmuuttajatyön rikkauksia on eri maista ja kulttuuritaustoista saapuneiden ihmisten tapaaminen. Useimmiten tämä tarkoittaa sitä, että yhteistä kieltä ei varsinkaan alkutaipaleella ole. Uuden kielen oppiminen on pitkällinen prosessi ja harva saavuttaa sujuvaa suomen kielen taitoa ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Niinpä asiakastapaamisissamme on lähes aina paikalla tulkki, joka mahdollistaa keskustelun asiakkaan ja työntekijän välillä.

Työurani alussa tuntui oudolta, että asiakastapaamisella oli paikalla aina joku muukin henkilö asiakkaan ja minun lisäksi. Ajanvarausten tekeminen tuntui hankalalta, koska tapaamiset täytyi suunnitella sen mukaan, milloin tulkkausta oli mahdollista saada. Vähitellen tulkkien käyttämisestä on tullut luonteva osa työtä ja tulkeista tuttuja työkavereita. Tulkkipalvelun puhelinnumero on ehdottomasti eniten käyttämäni yhteystieto: ”Hanna tässä kotopasta hei, olisiko sitä tigrinjaa milloin tarjolla?”

Tulkkauksen järjestäminen kuuluu viranomaistehtäviin

Tulkin käyttöön tuntuu liittyvän edelleen paljon epäselvyyksiä. Miten varataan, kuka maksaa ja miten tulkatussa tapaamisessa toimitaan?

Vastuu tulkin varaamisesta viranomaistapaamiseen on vastaavalla viranomaisella ja siitä on säädetty useassa laissa. (Mm. Ulkomaalaislaki 301/2004, Hallintolaki 2003/434, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 ja Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785.) Työntekijän on hyvä muistaa, että kyse ei ole vain asiakkaan oikeudesta vaan myös työntekijän oikeudesta tulkkiin. Kun yhteistä kieltä ei ole, kommunikointi on vähintäänkin hankalaa ja mutkikkaiden asioiden välittäminen ymmärrettävästi täysin mahdotonta. Ammattimaista tulkkia käyttämällä väärinkäsitysten ja virheiden mahdollisuus minimoidaan.

Toisinaan olen törmännyt asiakkaideni kautta siihen vastaukseen, että tulkkia ei ole jossain palvelussa käytetty, koska se on niin kallista. Kuntien on kuitenkin mahdollista hakea valtiolta korvaukset ELY-keskusten kautta tulkkauspalveluista, joita on käytetty mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa ja koulun sekä varhaiskasvatuksen yhteydessä. Tulkkauskustannukset eivät siis jää kunnallisten palveluiden maksettavaksi. Tulkkitilauksen yhteydessä on ilmoitettava asiakkaan status ja tämän voi tiedustella kaupungin kotoutumispalveluiden toimistosihteeriltä ennen tulkkivarauksen tekemistä.

On tärkeää ymmärtää, että vaikka asiakkaan suomen kielen taito riittäisi ajanvarauspyynnön tekemiseen, ei se välttämättä tarkoita sitä, että hän pystyisi yhtä sujuvasti ymmärtämään toimeentulotukeen liittyviä yksityiskohtia tai sairauden hoitoon annettuja ohjeita ilman väärinkäsityksen vaaraa. Tämän tyyppiset tilanteet ja keskustelut voivat olla vaikeita, vaikka suomi olisi äidinkieli.

Kuka puhuu ja kenelle?

Tulkin käyttö asiakastapaamisella saattaa tuntua aluksi vieraalta. Luontevaksi tilanteen tekee se, että osoitat puheesi suoraan asiakkaalle. Tauota puheesi sopivan lyhyiksi pätkiksi ja muista antaa puheenvuoro tulkille. Jos tiedät tapaamisen käsittelevän poikkeuksellista aihepiiriä, on tulkille mahdollista toimittaa ennakkoon materiaalia tutustuttavaksi. Tapaamiseen on hyvä valmistautua myös varaamalla tavallista pidempi aika, koska keskustelun käyminen on tulkattuna hitaampaa.

Kiitos, šukran, merci, murakoze!

Ihailen suuresti ammattitaitoisia tulkkeja, jotka mahdollistavat sujuvan keskustelun. Asiointitulkit ovat asiakkaiden mukana sosiaalipalveluissa, poliisilla, maistraatissa, pankissa, terveysasemilla lääkärin tapaamisissa ja sairaalassa synnytyksissä ja erilaisissa toimenpiteissä.  Ilman heidän työtään ja osaamistaan en pystyisi tekemään omaa työtäni.

 

Hyvää kansainvälistä kääntäjienpäivää 30.9.!

Kansainvälistä kääntäjienpäivää vietetään Suomessa tänä vuonna 27.9. Turun yliopistolla. Tämän vuoden erityisteemana on alkuperäiskielet.

Kansainvälistä kääntäjienpäivää vietetään maailmanlaajuisesti syyskuun viimeisenä päivänä. Kääntäjienpäivästä tuli YK:n teemapäivä vuonna 2017, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi 24.5. päätöslauselman A/71/L.68.  

Käännös- ja tulkkausalan maailmanjärjestö FIT on huomioinut päivän jo vuodesta 1953 lähtien. Aikaisemmin päivää on vietetty kääntäjien suojelupyhimyksen pyhän Hieronymuksen päivänä. 

Suomessa juhlapäivän tienoilla pidetään alaa esittelevä seminaari tai muu kääntäjienpäivän tapahtuma. Se järjestetään yhteistyössä Suomen käännöstoimistojen liiton ja Käännösalan asiantuntijat ry:n kanssa. Seminaari on tarkoitettu niin alan ammattilaisille, opiskelijoille kuin alasta kiinnostuneille. Tilaisuus on järjestetty vuodesta 1992 lähtien.