Että unelmat toteutuisivat ja epävarmuus päättyisi
Jyväskylän kaupungin kotoutumispalveluissa on oma tiimi oleskeluluvan saaneille, yksin alaikäisenä turvapaikanhakijoina maahan tulleille nuorille. Vuonna 2015 Suomeen tuli reilut 3000 alaikäistä nuorta ilman huoltajaa, jonka jälkeen vuosittainen tulija määrä on pudonnut huomattavasti (www.kotouttaminen.fi).
Nuorten tiimissä kaksi sosiaalityöntekijää ja sosiaaliohjaaja tekevät kotoutumislain mukaista jälkihuollon työtä 120 asiakkaan parissa. Jälkihuoltonuorten asiakkuus poikkeaa muista kotoutujista pidemmällä kestollaan.
Täysi-ikäisillä ja perheillä kotoutumisaika, jolloin asiakkaat ovat oikeutettuja kielenopetukseen ja kotoutumispalveluiden työntekijöiden palveluihin, kestää kolme vuotta. Alaikäisinä Suomeen tulleiden asiakkuus päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta. Pidemmälle kestolle on perusteensa, koska nuorten tulee noiden vuosien kuluessa kotoutumisen lisäksi kasvaa itsestään vastuun kantavaksi aikuiseksi ilman perheen ja suvun tukea. Jyväskylän kaupunki hankkii osan kotoutumislain mukaisesta työstä ostopalveluina.
Edustaja vastaa huoltajaa, ohjaaja perehdyttää yhteiskuntaan
Tuettuun asumiseen kuuluu myös yhteisöllistä toimintaa. Kesällä 2018 nuoret istuttivat viljelyksiä kotinsa piha-alueelle.
Kotoutumispalveluiden omien työntekijöiden lisäksi nuorten verkostoon kuuluu useimmiten monia muita toimijoita. Alaikäisillä nuorilla on tukenaan edustaja, joka vastaa huoltajan lailla lapsen edunvalvonnasta häntä koskevia päätöksiä tehtäessä.
Nuoret ovat Suomeen tultuaan asuneet turvapaikkaprosessin ajan alaikäisille tarkoitetussa vastaanottoyksikössä, josta he ovat oleskeluluvan saatuaan siirtyneet useimmiten perheryhmäkodin asukkaiksi. Alaikäisten asiakkaiden asioissa tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä lastensuojelun kanssa.
Perheryhmäkodista nuoret voivat siirtyä 17-vuotiaana tuettuun asumiseen tai täysi-ikäistyttyään muuttaa taitojen riittäessä suoraan omaan asuntoon. Usein nuorella on omaan kotiin muuton jälkeen tukenaan ohjaaja, joka mahdollistaa tiiviimmän tuen uusien asioiden opettelussa. Ohjaajan kanssa opetellaan maksamaan laskuja, hoitamaan viranomaisasiointeja, varaamaan lääkäriaikaa tai selvitetään vaikkapa mahdollisuutta päästä vapaaehtoistyöhön. Jyväskylän kaupunki hankkii osan kotoutumislain mukaisesta työstä ostopalveluina.
Kotoutuja elää haasteista huolimatta tavallista nuoruutta
Jyväskylässä kotoutumispalveluiden asiakasnuorista valtaosa on jo täysi-ikäisiä itsenäisesti asuvia nuoria, jotka ovat asuvat jo kolmatta vuottaan Suomessa. Suurin osa asiakkaista on ehtinyt asua ennen Jyväskylään muuttoa useammalla paikkakunnalla ympäri Suomea. Kotoutumisen näkökulmasta monen nuoren elämä on hyvällä mallilla, usealla on peruskoulu päättövaiheessa ja arkinen keskustelu sujuu loistavasti suomen kielellä.
Välillä nuoria tavatessa selvitetään lukioon pääsyn pisterajoja, haaveillaan yliopisto-opinnoista, puhutaan armeijasta tai ajankohtaisista uutisista.
Hyvien kuulumisten lisäksi nuorten asiakkuudelle on leimallista jatkuvat muutokset ja epävarmuus. Nuorten haavoittuvasta taustasta johtuen kotoutumisen ja aikuistumisen aika on erityisen haasteellista. Suomessakin nuorten asumishistoriassa on tapahtunut lukuisia heistä itsestään johtumattomia muutoksia: asuinpaikka on vaihtunut niin tuen tarpeen, palveluntarjoajien kilpailutuksen tai vaikka asumispalveluyksikön muuton mukana.
Asuinpaikan vaihtuessa on useimmiten vaihtunut myös monet arjessa mukana olevat työntekijät ja uuden asiakassuhteen rakentaminen vie voimia ja vaatii aikaa. Nuoria voi olla helpompaa ymmärtää, kun ajattelee miltä itsestä tuntuisi muuttaa kuudesta kahdeksaan kertaan kolmen vuoden sisällä ja yrittää asettua uudelleen kodiksi joka kerta?
”Ihanteellista olisi, että nuoren arki olisi täynnä positiivisia ja kotouttavia kohtaamisia muidenkin kuin meidän ammattilaisten kanssa.”
Monen nuoren kohdalla ilmeisin jaksamista haastava tekijä on pitkä ja toistuva oleskeluluvan odotus. Jos ensimmäinen oleskelulupa on ollut vuoden mittainen, on uusi hakemus tehtävä miltei heti perään ja odottaminen alkaa alusta. Voimavarat rakentaa omaa tulevaisuutta, käydä koulua ja luoda ihmissuhteita kärsivät, kun tulevaisuus Suomessa on epävarma.
Samaan aikaan nuoria painaa huoli perheestä. Osa heistä on menettänyt tai kadottanut vanhempansa. Osa on saanut Suomessa ollessaan yhteyden muualla olevaan vanhempaansa tai sisarukseen. Huoli siitä, miten lähtömaahan jäänyt perhe pärjää, on valtava ja usea nuori kamppailee sen tuskan kanssa, ettei pysty vastaamaan lähtömaansa kulttuurin pojille asettaman velvollisuuteen pitää huolta perheestä.
Sosiaalityöntekijän näkökulmasta asiakasnuorille toivoisi aivan samoja asioita, kuin kenelle vain nuorelle. Vastoinkäymisiä kohdatessa asiakasnuoret reagoivat samalla tavalla, kuin kuka tahansa meistä reagoisi vastaavassa tilanteessa. Tarvitaan aikaa, tilaa ja tukea rakentaa omannäköistä elämää.
Useimmiten olennaista eivät ole erityiset palvelut, vaan ihmisenä kohtaaminen. Ihanteellista olisi, että nuoren arki olisi täynnä positiivisia ja kotouttavia kohtaamisia muidenkin jyväskyläläisten, kuin meidän ammattilaisten kanssa.
Anni-Leena Tolvanen
Tuettuun asumiseen kuuluu myös yhteisöllistä toimintaa. Kesällä 2018 nuoret istuttivat viljelyksiä kotinsa piha-alueelle.
Oppisopimuksella nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi opiskelva Alex Lazar ja nuorisonohjaaja Seppo Pohjolainen kertovat, että Veturitallien nuorisotiloissa eri kulttuureista tulevat nuoret kohtaavat luontevasti.