22.3.2018 Kulttuuriset silmälasit - minullako?
Valkoihoisena syntyperäisenä suomalaisena minun on helppo elää tietämättömänä rasismista omassa arkiympäristössä. Voin kulkea rauhassa kaupungilla, käydä harrastuksissa ja kokoontua ystävieni kanssa ilman kenenkään paheksuntaa. Saan palvelua virastoissa omalla kielelläni ja olen työmarkkinoilla tasaveroisessa asemassa muiden vastaavan koulutuksen saaneiden kanssa. Jos nyt joskus joudun rautakaupassa odottamaan myyjän apua tavallista pidempään, niin tunnen silti tulevani tasaveroisesti kohdelluksi omassa elämässäni.
Työssäni kotoutumispalveluiden sosiaaliohjaajana kohtaan asiakkaitteni kautta toistuvasti tilanteita, jotka kertovat rasististen asenteiden kukoistavan ja voivan valitettavan hyvin yhteiskuntamme kaikilla tasoilla. Asiakkaat joutuvat asioimaan viranomaisasioissa ilman tulkkia, eivät saa asuntoa vuokramarkkinoilta tai joutuvat kokemaan loukkaavaa nimittelyä, huutelua ja jopa uhkailua omalla kotiovellaan tai julkisilla paikoilla.
Rasismi kumpuaa tietämättömyydestä, ymmärtämättömyydestä ja näiden ruokkimista peloista. Tarvitaan vielä paljon asennekasvatusta päiväkodeissa, kouluissa, mutta erityisesti kodeissa, jotta jokainen lapsi ja aikuinen voisi kokea elävänsä turvassa myös täällä Suomessa. Parhaillaan kuluvalla rasisminvastaisella viikolla jokaisen olisi hyvä pysähtyä hetkeksi arvioimaan omia asenteitaan ja sitä mistä ne ovat peräisin.
Kuvateksti: Beeta-kulttuurissa arvostetaan eniten kaupankäyntiä ja omaa etua.
Osana rasisminvastaista viikkoa (19.3.- 23.3.) kotoutumispalveluiden toimistolla järjestettiin BáFá BáFá -roolipeli, jossa osallistujat pääsivät kokeilemaan ohjatusti kahden toisistaan poikkeavan kulttuurin kohtaamisia. Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen ja kotoutumispalvelujen yhteistyössä järjestämä peli oli hyvin mielenkiintoinen ja antoisa.
Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, jossa heille opetettiin oman kulttuurin arvot ja toimintatavat. Kokeilun aikana ryhmistä vieraili osallistujia toisessa kulttuurissa selvittämässä tuon kulttuurin tapoja. Yhteentörmäyksiltä ei voitu välttyä, kun kahden erilaisen kulttuurin jäsenet pyrkivät vuorovaikutukseen erilaisilla kulttuurisilla säännöillä. Kömmähdyksille oli helppo nauraa, kun kyseessä oli leikki ja vieraan kulttuurin edustajat olivat tuttuja ihmisiä. Miksi ne halaavat meidän jalkoja ja mikä kumma merkitys on niillä klemmareilla?
Kokeilu toi hyvin näkyväksi sen, kuinka helppoa on tulkita toista väärin. Se mikä toisessa kulttuurissa tulkitaan töykeydeksi, onkin toisessa kohteliaisuutta. Mikä toisen silmiin näyttää tunkeilulta, onkin toiselle huolehtivaisuutta ja välittämistä. Hätkähdyttävää oli huomata myös se, kuinka nopeasti me osallistujat omaksuimme ”uudet kulttuurimme” ja aloimme niiden pohjalta etsiä merkittäviä asioita myös vieraasta kulttuurista. Rakensimme siis uudet kulttuuriset silmälasit, joiden läpi aloimme arvioida toisten käytöstä, vain muutamissa minuuteissa. BáFá BáFá sai minut pohtimaan myös sitä minkälaiset ovat ne kulttuuriset lasit, jotka olen omaksunut edeltävien vuosikymmenten aikana.kulttuuriset lasit, jotka olen omaksunut edeltävien vuosikymmenten aikana?
Tänä vuonna rasisminvastaisen viikon teemaksi on nostettu yksilön oma vastuu rasistisen käytöksen vähentämiseksi ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Toivotan kaikille oikein hyvää rasisminvastaisen viikon jatkoa ja runsaasti oivalluksia, iloa ja kohtaamisia!
Sosiaaliohjaaja Hanna Lindblom
#olenkanssasi #iamwithyou #jagärmeddig