11.9.2019 Kiintiöpakolaisten vastaanotossa ymmärretään ihmiskohtaloa ja perustarpeita

Kadulla liikkuu värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita perheitä, jotka odottavat bussia, juttelevat vilkkaasti ihan vieraan kuuloisella kielellä. Kutsutaanko heitä kiintiöpakolaisiksi? Ja mitä tuo sana oikein tarkoittaa?

 

 

Sosiaaliohjaajat tuovat vuodevaatteita kiintiöpakolaisten uusiin koteihin. Tämä on osa valmistelutyötä. Tulijat tarvitsevat perustarvikkeita heti kaupunkiin saavuttuaan. Takana on silloin pitkä ja uuvuttava matka pakolaisleiriltä Jyväskylään ja tuloajankohta voi olla keskellä yötä.

 

Jyväskylän kaupunki on kohta jo 30 vuoden ajan vastaanottanut kiintiöpakolaisia.

Pakolainen on henkilö tai perhe, joka on saanut YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n (United Nations High Commissioner for Refugees) pakolaisaseman. Ensisijaisesti UNHCR pyrkii toimimaan niin, että pakolaiset voivat palata omaan kotimaahansa. Toissijaisesti selvitetään, onko heidän mahdollista laillisesti integroitua toiseen maahan. Mikäli nämä eivät onnistu, pakolainen pyritään uudellensijoittamaan. Heidät uudelleensijoitetaan asuinmaasta, jossa he sillä hetkellä pakolaisina elävät, niin sanottuun kolmanteen maahan – eli maahan, joka vastaanottaa kiintiöpakolaisia.

Pakolaisen uudelleensijoittamisen tarve toisin sanoen johtuu siitä, että he eivät voi palata omaan kotimaahansa, eivätkä voi saada laillista asemaa senhetkisessä asuinmaassaan.

Hätätapaus taas on pakolainen, jonka uudelleen sijoittamisen UNHCR on luokitellut kiireelliseksi suojelun tarpeen tai terveydellisten syiden vuoksi.

Suomen pakolaiskiintiö on tällä hetkellä 750 henkilöä, ja näistä on viime vuosina 100 varattu hätätapauksille. Kiintiöpakolainen on siis yksi näistä 750:stä Suomeen valitusta pakolaisesta.

Jyväskylään saapuessaan kiintiöpakolainen on kokenut asioita, joita turvallisessa maassa asuvan on vaikea kuvitellakaan. Lähes kaikilla on kokemuksia rankasta väkivallasta, läheisten menettämisestä ja katoamisesta, sodasta, pelosta sekä luottamuksen ja ihmisarvon menettämisestä.

 Kiintiöpakolaisten vastaanotto on suunnitelmallista

Ensin saamme kotoutumispalveluihin ELY-keskuksesta Jyväskylään saapuvien kiintiöpakolaisten taustatiedot. Tiedot sisältävät iät, perhekokoonpanot, kielitaidon, koulutuksen ja mahdolliset pitkäaikaissairaudet. Näiden tietojen pohjalta etsimme perheille asuntoja. Kun sopiva asunto löytyy, vuokraamme sen vuokranantajalta.

Perheen saapuessa kuntaan teemme perheen kanssa jälleenvuokrasopimuksen tästä asunnosta. Asukkaan vuokranantajana toimii alkuvaiheessa Jyväskylän kaupungin kotoutumispalvelut ja vasta noin puolen vuoden kuluttua asukas ottaa vuokrasopimuksen omiin nimiinsä. Tätä jälleenvuokrauksen mallia on viime vuosina kehitetty Kotoisa-hankkeessa.

Kun saamme asunnon, ilmoitamme Maahanmuuttovirastoon, milloin perhe voi aikaisintaan saapua Jyväskylään. Aikataulussa täytyy ottaa huomioon, että ennen kiintiöpakolaisen saapumista asuntoon täytyy ehtiä tehdä muuttotarkastus sekä hankkia perustarvikkeet. Perustarvikkeisiin kuuluvat muun muassa patjat, petivaatteet, hygieniatarvikkeita sekä ruokaa muutaman päivän tarpeisiin.

 Hätätapaus ei meitä hätkähdytä

Valmistautuminen hätätapauksen vastaanottoon eroaa tästä käytännössä sen verran, että ELY-keskuksen kysyttyä mahdollisuuttamme vastaanottaa tietty hätätapaus, ilmoitamme vastauksemme suoraan myös Maahanmuuttovirastoon ja pyrimme samalla jo ilmoittamaan myös päivämäärään, milloin asiakas voi saapua Jyväskylään.

Pyrimme siis olemaan erityisen tehokkaita esimerkiksi asunnon hankkimisessa, emmekä anna esimerkiksi vuosilomien tai arkipyhien hidastaa asunnon hankintaa tai varustelua. Jo joidenkin vuosien ajan Jyväskylä on vastaanottanut vuosittain 10 hätätapausta.

Jyväskylässä on aikoinaan mallinnettu hätätapausten nopeaa vastaanottoa hankerahoituksella. Kenties tämän kehittämistyön johdosta hätätapausten vastaanoton prosessimme ”automatisoitui”. Emme hätkähdä hätätapausta terminä, emmekä myöskään nopeaa aikataulutusta ja kalentereiden uudelleen säätämistä siinä vaiheessa, kun tieto hätätapauksen kuntaan saapumisen aikataulusta tulee. 

 Matka toteutuu viimeinkin – tavalla tai toisella

Kun kaikki on valmiina, saamme tiedon aikataulusta, jolloin kiintiöpakolainen saapuu kuntaan. Tämä voi tapahtua viikon tai esimerkiksi kuukauden varoajalla. Matkustamiseen liittyvä byrokratia vaikuttaa matkan järjestelyihin perheen koon ja lentoaikataulujen lisäksi. Kiintiöpakolaisille myönnetään oleskelulupa Suomeen jo ennen Suomeen saapumista. Lisäksi pakolaiset usein tarvitsevat oleskelumaansa viranomaisilta luvan poistua maasta.

Meille Jyväskylän kotoutumispalveluihin ilmoitetaan paikka ja aika, jolloin kiintiöpakolainen on Helsingissä ja jatkoyhteyden aikataulu siitä Jyväskylään. Helsingissä kiintiöpakolaista ovat auttamassa jatkoyhteydelle Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset.

Terveydelliset syyt voivat vaikuttaa matkan järjestelyihin. Vuosien varrella on tapahtunut useita kertoja niin, että kiintiöpakolainen saapuu kuntaan lääkärin saattamana, joko lentäen tai ambulanssilla Helsingistä. Lääkäri on tällöin joko UNHCR:n tai IOM:n järjestämä. Lääkäri lähtee takaisin lähtömaahan, kun potilas on ”luovutettu” eteenpäin.

Ensimmäiset tunnit Jyväskylässä

Viimeisinä päivinä ennen uusien jyväskyläläisten tuloa olemme tehneet tulkkivaraukset, kyytitilaukset sekä raivanneet kalentereistamme tilaa uuden kiintiöpakolaisen vastaanottoon ja ensimmäisiin päiviin. Valmistautumiseen kuuluu paljon ”näkymätöntä” työtä, kuten etukäteisilmoitukset esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluun. Kiintiöpakolaiset on jaettu tiimissä sosiaalityöntekijästä ja sosiaaliohjaajasta muodostuville työpareille. Vähemmän kiireelliset työt täytyy vastaanottavalta työparilta hetkeksi siirtää ja laittaa syrjään.

Sosiaaliohjaaja on vastassa perhettä tulkin kanssa. Joskus mukana voi myös olla aiemmin Jyväskylään saapuneita tulijoiden tuttuja tai sukulaisia tai maahanmuuttajayhdistysten vapaaehtoistyöntekijöitä. Perhe viedään kotiin ja asunto esitellään. Joskus perheelle tarvitsee näyttää, miten suihku, uuni, hissi, ulko-oven lukko toimivat.  Joskus perheellä on tietoa modernista asumisesta, jolloin asioita ei tarvitse niin tarkasti käydä läpi.

Kaikille kerrotaan pintapuolisesti vuokra-asioista ja allekirjoitetaan jälleenvuokrasopimus ja luovutetaan asunnon avaimet, sekä kerrotaan lyhyesti ensimmäisten päivien kulusta ja aikataulusta. Vaihdetaan kuulumisia matkasta, opetellaan kaikkien nimet, kysytään lasten vointia ja muunkin perheen/suvun vointia ja rupatellaan niitä näitä. Yleensä perheet eivät ensimmäisenä iltana kykene vastaanottamaan varsinaisesti mitään tietoa. Samoihin asioihin palataan pikkuhiljaa tulevien viikkojen, kuukausien ja joskus vuosienkin kuluttua.

Luottamus rakentuu ensimmäiselle kohtaamiselle

Lähes kaikki kiintiöpakolaiset muistavat vielä vuosienkin kuluttua saapumisestaan sen, kuka heitä oli vastassa, minkälaiset vaatteet hänellä oli ja oliko hän ystävällinen. Tästä kohtaamisesta alkaa sen luottamuksen ja turvallisen arjen rakentaminen, jotka kiintiöpakolaisella on mennyt rikki ja ollut hukassa jopa kymmeniä vuosia. Vastassa oleva sosiaaliohjaaja edustaa siinä hetkessä kaikkia suomalaisia.

Teksti: Elina Hienola 
 

Miten Suomen kiintiöpakolaisista päätetään ja miten osa heistä päätyy Jyväskylään?

* Kiintiöpakolaisten valinnasta on hyvä yleinen prosessikuvaus täällä: https://migri.fi/miten-kiintiopakolaiset-valitaan- .  Jyväskylän kaupunki astuu prosessiin mukaan kohdassa 7.

* Ilmoitamme ELY-keskukselle ja Maahanmuuttovirastolle vuosittain valmiuden ottaa vastaan kiintiöpakolaisia/hätätapauksia. Joskus kunnastamme on ollut viranomainen mukana haastattelemassa Suomeen valittavia kiintiöpakolaisia.