Hyvinvoinnin vahvistaminen vaikuttavinta ehkäisevää päihdetyötä

Ehkäisevässä päihdetyössä painopiste on sosiaalisessa vahvistamisessa eli esimerkiksi yhteisöllisyyden, osallisuuden ja resilienssin edistämisessä.

Ehkäisevän päihdetyön lain (2015/523) tarkoituksena on vähentää päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttöä sekä rahapelaamista ja niiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia tai yhteiskunnallisia haittoja. Ajatus ehkäisevän päihdetyön sisällöstä karkaa helposti suoraan lastensuojeluun, katkaisuhoitoon, rikollisuuteen tai turvattomuuteen. Peruutetaanpa vähän, nythän ei olekaan kysymys hoidosta tai korjaavista toimenpiteistä, vaan tarkoitus on ennaltaehkäistä, jotta palveluntarvetta ei syntyisi. 

Mitä on hyvä elämä?

Päihteiden käytön taustalla on usein syvää kohtaamattomuutta, ylisukupolvisuutta, tunteiden säätelyn vaikeutta, yksinäisyyttä, merkityksettömyyttä tai masennusta. Tämän kaltaisten asioiden ehkäisy haastaa meitä miettimään, mitä on hyvä elämä ja voidaanko hyvinvoinnin edellytyksiä vahvistaa? Päihteiden käyttö tai rahapelaaminen on usein yritys lievittää tai kohentaa omaa oloa. Samat hyvinvoinnin vahvistamisen keinot voivat toimia mielenterveysongelmissa, yksinäisyyden vähentämisessä tai vaikkapa liikkumattomuudessa. 

Ehkäisevässä päihdetyössä painopiste on sosiaalisessa vahvistamisessa eli esimerkiksi yhteisöllisyyden, osallisuuden ja resilienssin edistämisessä. Resilienssillä tarkoitetaan selviytymiskykyä vaikeissa tilanteissa, henkistä palautumiskykyä tai kykyä pärjätä haasteiden kanssa. Resilienssi vahvistuu myönteisistä ihmissuhteista, omien voimavarojen ja elämänhallintataitojen lisääntymisestä tai ympäristön tarjoamasta tuesta ja mahdollisuuksista. 

Elämän osa-alueet huomioidaan kokonaisvaltaisesti 

Ehkäisevässä päihdetyössä toimenpiteitä ei kohdisteta vain yksilöön vaan otetaan huomioon koko perhe, lähiyhteisö ja yhteiskuntakin. Ehkäisevää työtä tarkastellaan hyvän elämän ja hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta. Myös tavoitteet ja keinot valitaan yhteisöllisen prosessin tuloksena. Se, mikä on minulle merkityksellistä ei ole sitä välttämättä toiselle ja siksi ehkäisevään päihdetyöhön osallistetaan alusta asti koko yhteisö. Hyvä elämä löytyy arkisista asioista; mieskuorosta, kalakerhosta tai yhdistystoiminnasta. Se voi löytyä laavulta, mummon kainalosta tai ystävyydestä. Joskus siihen tarvitaan avuksi kaavoitusta, harkinnanvaraista taloudellista tukea, maksuttomia harrastuksia tai vaikka sitä, että opettaja pysähtyy viereen kysymään: ”Mitä kuuluu?”.

Sosiaalisen laadun malli auttaa jäsentämään ehkäisevää päihdetyötä. Mallissa yhteisöä tarkastellaan neljän osa-alueen kautta:

1) sosioekonominen turvallisuus
2) sosiaalinen valtaistuminen (tasa-arvoiset elämän mahdollisuudet, tiedot ja taidot)
3) sosiaalinen osallisuus (kuuluminen yhteisöön, mahdollisuus vaikuttaa) ja
4) koheesio eli yhteiskunnan eheys (luottamus, välittäminen, ilmaisun vapaus).

Vaikuttaminen näihin neljään osa-alueeseen edistää asukkaiden hyvinvointia ja vähentää päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja.

Lue lisää Keski-Suomen ehkäisevän päihdetyön mallista ja johtamisen työkaluista Keski-Suomen sairaanhoitopiirin verkkosivuilta

Raija Harju-Kivinen,
projektipäällikkö, Ehkäisevän päihdetyön tiedolla johtamisen hanke (EPTT)
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 

#hyväarkikaikille #soteuudistuskeskisuomi