Arjen digitaidot hyvinvoinnin lähteenä
Viimeisten vuosikymmenten päätähuimaava teknologinen kehitys on johtanut siihen, että tänä päivänä elokuvan katsominen, ruokatarvikkeiden ostaminen ja reseptin uusiminen onnistuvat kaikki yhdellä ja samalla laitteella. Älylaitteista ja sähköisistä palveluista on tullut meille monelle tärkeä osa arkea. Koronapandemia ei ole hidastunut tätä muutosta. Näitä tietokoneen, älypuhelimen ja erilaisten sähköisten palveluiden käyttötaitoja kutsutaan yleisesti digitaidoiksi.
Digitaidot mahdollistavat sujuvan arjen
Riittävät arjen digitaidot mahdollistavat esimerkiksi itsenäisen asioinnin erilaisissa viranomaispalveluissa, yhteydenpidon läheisiin sekä ajankohtaisten uutisten seuraamisen. Digitaaliset palvelut ja laitteet voivat synnyttää kipinän myös muuhun toimintaan: uusi aktiivisuusranneke kannustaa liikkumaan enemmän, puhelimen kännykkä herättää uinuneen valokuvausharrastuksen henkiin ja tekstinkäsittelyohjelma helpottaa sääpäiväkirjan kirjoittamista.
Kolikolla on myös toinen puoli. Jos älylaitteen, nettiselaimen tai vaikkapa pankkisovelluksen käyttäminen ei onnistu, voi tuntea jäävänsä sähköistyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Riittämättömät digitaidot vaikeuttavat esimerkiksi alueen tapahtumatiedotuksen tai kunnan päätöksenteon seuraamista. Jos taas lähipiirin yhteydenpito siirtyy täysin verkkovälitteiseksi, voivat heikot digitaidot johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen ja jopa syrjäytymiseen. Sähköiset laitteet ja palvelut voivat aiheuttaa pelkoa ja ärsytystä, jos positiiviset kokemukset niiden käytöstä jäävät vähäisiksi.
Tämän takia täytyy muistaa, että digitaitoja ei kehitetä ainoastaan opettamalla käyttämään tietokonetta tai älypuhelinta. Tärkeä osa digitaalisten laitteiden ja palveluiden sujuvaa käyttöä on myös luottamus omien taitojen riittävyyteen ja rohkeus kokeilla itse. Tähän tarvitaan usein etenkin aluksi henkilökohtaista opastusta ja rohkaisua, jotta henkilö uskaltaa lähteä toimimaan sähköisessä maailmassa itsenäisesti.
Tukea tarjolla lähellä ja kaukana
Apua digitaitojen kehittämiseen ja arjen digipulmiin löytyy monesta eri paikasta. Yleisimmin tukija löytyy lähipiiristä: lapsi, ystävä, sisarus tai naapuri. Laitteen ja palveluiden pulmat voidaan ratkaista yhdessä muun toiminnan lomassa. Kaikissa tapauksissa tämä lähi-IT-tuki ei ole mahdollista, ja silloin rooliin astuu yhteiskuntamme muut digitukijat. Näitä tukijoita löytyy muun muassa kirjastoista, asiointipisteiltä, pankeista ja järjestöistä. Kaikilla julkisilla palveluntarjoajilla on myös velvollisuus neuvoa oman sähköisen asiointipalvelunsa käytössä.
Toimitaan yhdessä, jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus päästä osaksi digitaalista yhteiskuntaa. Neuvotaan rauhallisesti, puretaan negatiivisia ennakkoluuloja ja kuunnellaan pelkoja ja huolia. On hyvä muistuttaa siitä, että apua tulee saamaan jatkossakin ja tarvittaessa kasvokkain. Pidetään mielessä erilaisten käyttäjien taidot, kun suunnitellaan uusia palveluita, ja muistetaan riittävä neuvonta, kun niitä otetaan käyttöön. Näin rakennamme yhdessä sähköistä, digitaalista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.
Heidi Kervinen,
projektipäällikkö, Keski-Suomen digituen koordinointihanke, Keski-Suomen liitto
#hyväarkikaikille #soteuudistuskeskisuomi
Keski-Suomen digitukihanke koordinoi maakunnan digitukijoiden verkostoa, tukee digituen tarjoajia ja toimii yhteistyössä eri tahojen kanssa, jotta digituki olisi paremmin kaikkien keskisuomalaisten saatavilla.