Hyppää pääsisältöön
Demokratiakasvatus antaa tietoja, taitoja ja asenteita, jotka tukevat demokratiaa kunnioittavan kulttuurin rakentamisessa."

Virittäydyin tämän blogikirjoituksen kirjoittamiseen laittamalla soimaan JKL101-levyn. JKL101 on vuonna 2015 julkaistu kokoelmalevy, läpileikkaus kolmen eri sukupolven keskisuomalaiseen ja jyväskyläläiseen riimitaiteeseen. Ihmisyyteen kuuluu tarve ilmaista itseään, tuoda julki ajatuksensa ja vaikuttaa. Vaikuttaa voi monella tavalla. Joku on oppinut tuomaan ajatuksensa esiin puhumalla, toinen kirjoittamalla ja kolmas kehollaan ilmaisemalla. Toiset virallista reittiä, toiset epävirallista. Toiset ovat ottaneet roolin käyttää ääntänsä myös niiden puolesta, jotka eivät tule riittävän hyvin kuulluksi muuten. Näitä näkyviä ja tervetulleita esiintuloja olemme nähneet viime aikoinakin niin urheilijoilta kuin taiteen tekijöiltä.  

Ääntä meidän kaupunkilaisten puolesta kaupungin päätöksenteossa käyttävät myös neljän vuoden välein kuntavaaleissa valittavat kaupunginvaltuutetut. Kesäkuussa on jälleen aika äänestää. Olen itse äänestänyt jokaisissa vaaleissa sen jälkeen, kun saavutin äänioikeuden 18-vuotiaana. Koen sen oikeutena, jonka haluan käyttää. Meillä aikuisilla on tärkeä rooli tutustuttaa lapset ja nuoret jo ennen äänestysikää vaikuttamisen kulttuuriin, mahdollisuuksiin ja menetelmiin. Herättää kiinnostusta. Opetuksen ja nuorisotyön piirissä puhutaan tästä tutustuttamisesta nimellä demokratiakasvatus. Käytössä on myös termi osallisuuskasvatus. Demokratiakasvatuksessa on kyse muustakin kuin edustuksellisesta demokratiasta, vaikka edustuksellisen demokratian toimivuuden kannalta myös se on tärkeää.  

Pitää ymmärtää, jotta voi myös itse olla osallisena

Demokratiakasvatus antaa tietoja, taitoja ja asenteita, jotka tukevat demokratiaa kunnioittavan kulttuurin rakentamisessa. Se edistää osallisuutta yhteiskunnan eri tasoilla, vuorovaikutustaitoja sekä omien ja toisten oikeuksien kunnioittamista. Tärkeitä sisältöjä ja arvoja ovat muun muassa yhdenvertaisuus, tasa-arvo, yhteiskunnallinen tietoisuus, moninaisuuden ja erilaisuuden kunnioittaminen, kriittinen ajattelu ja oikeusvaltio. (Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa) Taustalla on vahva oikeusperusta ja kyse on mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen edistämisestä, jonka eteen Jyväskylä UNICEFin lapsiystävällisenä kuntana on halunnut toimia vahvasti. 

On jokaisen kansalaisen perusoikeus ja -velvollisuus ymmärtää, miten politiikka toimii yhteiskunnan eri tasoilla. Toimivan demokratian kannalta on olennaista, että yksilöt omaksuvat perustiedot ja taidot siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten sen kehitykseen voi vaikuttaa. (Männistö & Fornaciari 2017, 38.) Kasvatuksella ja opetuksella on merkittävä rooli demokraattisen elämäntavan edistämisessä. Pyrkimys vahvistaa kasvatettavien sitoutumista demokraattiseen elämäntapaan luomalla kasvuympäristöjä, joissa demokratia voi toteutua. (Rautiainen 2018, 6.)  

Sinäkin olet demokratiakasvattaja

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin Sinä olet demokratiakasvattaja! -opas (2016) tiivistää demokratiakasvatuksen sellaiseksi inhimilliseksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on tiedostava, vastuullinen ja yhteistyökykyinen kansalainen, joka  
•    ymmärtää, että maailma on muutettavissa ja että asioihin voi vaikuttaa, 
•    ei tottele sokeasti mitä tahansa auktoriteettia, vaan osaa ja uskaltaa puuttua epäkohtiin, kun yleinen etu sitä vaatii, 
•    näkee epäkohtien lisäksi myös asioiden myönteiset puolet, 
•    tiedostaa, että ei ole olemassa vain yhtä totuutta vaan erilaisia näkökulmia ja kokemuksia, 
•    hankkii tietoa monipuolisesti, punnitsee eri näkökulmia ja pyrkii vaikuttamaan asioihin rakentavalla tavalla ottaen myös itse vastuuta niiden kehittämisestä, 
•    ei etsi vain vikoja, vaan kiinnittää huomionsa ennen kaikkea kohtaamiensa asioiden uusiin puoliin, niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, 
•    kykenee kyseenalaistamaan myös omia näkemyksiään ja on valmis oppimaan uutta, 
•    pyrkii tietoisesti kehittämään vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan ja  
•    välittää sekä itsestä että muista. 

JKL101-porukka halusi kohtauttaa kokoelmalevyllään kolmen eri sukupolven riimitaiteilun; sukupolvien yhteinen keskustelu ja kohtaaminen on tärkeää myös demokratian ja demokraattisen elämäntavan omakseen kokemisen kannalta. Tuon vuorovaikutuksen edistämisessä voimme kaikki olla omalta osaltamme avuksi. 

”Ei täällä oo mitään vallattavaa, maa jolla seison on sunki tallattavaa.” 

Tanja Räty 
erikoissuunnittelija 
Kasvun ja oppimisen palvelut, Sivistyspalvelut 

 

LÄHTEET 

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa

Joniveli, Vilho ja Are 2015. Lainaukset tekstissä kappaleesta Idea. Levyltä JKL101 (eri esittäjiä).  

Jyväskylä - UNICEFin Lapsiystävällinen kunta

Männistö P. & Fornaciari A. 2017. Demokratiakasvatuksen lähtökohdat ja perusperiaatteet. Teoksessa Männistö P., Rautiainen M. & Vanhanen-Nuutinen L. (toim.)  Hyvän lähteillä. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetustyössä 

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti 2016. Sinä olet demokratiakasvattaja!  

Opetushallitus. Ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus  

Rautiainen M. (toim.) 2018. Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa 

Yleissopimus lapsen oikeuksista (60/1991)