Lukutaitoa voi ja pitää kehittää, jotta siitä olisi iloa ja hyötyä elämässä ja oppimisessa

Lukemisen tärkeyttä lapsen ja nuoren kehitykseen ei voi liikaa korostaa. Lukeminen kehittää sanavarastoa, empatian kykyä, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa sekä tukee aivoterveyttä. Kirjat voivat toimia vertaistukena ja fiktion lukeminen tukee faktojen ymmärtämistä.  Hyvät lukukokemukset synnyttävät oivaltamisen ja mielikuvittelun kautta iloa ja nautintoa. 

Mekaaninen lukutaito hankitaan viimeistään alakoulun alussa. Lukutaito on taito, jota voi ja pitää kehittää, jotta siitä olisi iloa ja hyötyä elämässä ja oppimisessa. Hyvään lukutaitoon auttaa monenlaisten tekstien lukeminen.  Sillä ei ole väliä, millaista tekstiä lukee tai miltä alustalta.  

Lukeminen kehittää sanavarastoa. Lukevan nuoren sanavarasto koostuu noin 70 000 sanasta, mutta lukemattoman noin 15 000 sanasta. Mihin sanoja sitten tarvitaan? Maailma on ihmeellinen ja monimutkainen paikka, samoin ihmismieli. Mitä enemmän on sanoja käytössä, sitä enemmän on välineitä kaiken sen ihmeellisen tutkimiseen, ymmärtämiseen ja jakamiseen. Suomen kielessä on satoja tuhansia sanoja, joilla voimme rakentaa ymmärrystä ja luoda yhteyksiä toisiimme.  

Lukeminen kehittää empatian kykyä. Kun luemme romaania, samastumme päähenkilöön ja elämme hänen elämäänsä, koemme hänen ilonsa, pettymyksensä ja huojennuksensa. Saamme tietää ihmisistä ja heidän kohtaloistaan monenlaisissa ympäristöissä ja eri aikoina: ihmisiä olemme kaikki tämän auringon alla. Kaikkea ei ehdi eikä kannata kokea itse, mutta ihmisenä olemisesta on hyvä tietää mahdollisimman paljon. 

Lukeminen parantaa keskittymiskykyä ja rauhoittaa. Nykyaikaamme pidetään kiireisenä ja meillä on paljon vaihtoehtoja vapaa-ajan käyttöön. Lukeminen, kirjaan uppoutuminen, voi olla kaiken ikäisille yllättävän mieluisa tapa saada olla rauhassa ja lepuuttaa mieltä ja alentaa stressitasoa.  

Lukeminen tukee aivoterveyttä. Kirjat voivat toimia myös vertaistukena. Kun lapsi käsittelee pelkojaan, kun nuori etsii identiteettiään, kun aikuista kohtaa kriisi – kaikkeen on olemassa kirja. Fiktion lukeminen tukee faktojen ymmärtämistä. Voimme osata faktoja vaikkapa jostakin historian vaiheesta, mutta fiktion kautta ymmärrämme, millaista on ollut pienen ihmisen elämä juuri silloin.  

Lukutaito ehkäisee myös syrjäytymistä ja hyvät lukukokemukset synnyttävät oivaltamisen ja mielikuvittelun kautta iloa ja nautintoa 

Pohja lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa  

Polku iltasaduista tai kirjaston satutunneista oman kirjastokortin saamiseen varmistaa jokaiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden harrastaa lukemista. Lukutaito liittyy muun muassa oppimiseen ja opiskelutaitoihin, tulevaisuuden työelämään ja kouluttautumiseen, demokratiaan, yhteisöjen toimintaan, yhä nopeamman ja verkottuneemman viestinnän seuraamiseen. Tietoa tulvii paljon, isoina annoksina, tai se on ristiriitaista tai tulkinnanvaraista. Pirstaleisuus tarvitsee vastapainoa: pitempiä tekstejä, pitempiä ajatuksia. Monimutkaisia asioita ei pysty ymmärtämään pelkkien otsikoiden avulla.  

Suomen vahvuus on ollut koulutus ja koulutukseen panostaminen. Olemme kehitysmaasta ja kansainvälisen avun kohteesta kehittyneet yhdeksi maailman huippumaaksi reilussa 50 vuodessa. Lukutaidolla on ollut suuri merkitys tässä muutoksessa. Suomi on ollut maa, jossa kaikki ovat lukeneet: maanviljelijät, tehtaiden työntekijät, rakentajat, seikkailijat, äidit ja isät, lapset ja nuoret. Lukeminen on kuulunut kaikille, kirjastoissa on käyty ahkerasti, isänpäivänä ja jouluna on annettu ja saatu kovia paketteja. Jos nyt alamme pitää ylpeyden aiheena lukemattomuutta, emmekö silloin kehuskele lukutaidottomuudella? Teemmekö itsestämme tyhmempiä?  

Tulevaisuuden tekijät, koulumme nykyiset oppilaat, tarvitsevat mielikuvitusta ja luovuutta, tunnetaitoja ja ”ihmisen osaamista”. Robotit hoitavat osan tulevaisuuden töistä, mutta ne eivät pysty samaan mihin ihminen. Monet nykyajan itsestään selvät keksinnöt on ensin kuviteltu kirjoihin. Kuvittelukyky kehittyy, kun sitä ruokkii.  

Tekstien merkitys on valtavan suuri työelämässä, tutkimuksessa, politiikassa, globaalilla tasolla. Tuntuu mahdottomalta ajatella, että tulevaisuudessa pärjättäisiin ilman laaja-alaista lukutaitoa, pitkäjänteistä ajattelua, kokonaisuuksien hahmottamista. Emojit, peukutukset ja twiitit mahtuvat kyllä sinne sekaan, mutta voimmeko rakentaa vain niiden varaan?  

Lukuvinkkejä saa kirjastosta, kavereilta tai kirjablogeista 

Lapselle lukeminen ja kielelliset aktiviteetit kehittävät monella tavalla lasta ja hänen sosiaalisia ja myös matemaattisia kykyjään. Haluan kannustaa vanhempia lukemaan itse ja auttamaan lapsiaan lukutaidon vahvistamisessa. Lukuvinkkejä on mukava jakaa, netistä voi vilkaista kirjablogeja ja kirjastoissa autetaan löytämään mieluisaa luettavaa. Kirjaston lastenkirjastotyön tekijät vinkkaavat kirjoja Kallellaan kertomuksiin –blogissa.

Ääneen lukemisen merkitys  

Ääneen lukeminen ei ole vain hiljaa kuuntelemista. Kun toinen lukee, tarkoittaa se perheessä se ajatusten vaihtoa. Lukemisesta on hyötyä myös vanhemmille, sille se tuo kokemuksen yhdessäolosta.  

Lukemista ei voi aloittaa liian aikaisin, ja ääneenlukuhetket kannattaa säilyttää arjessa silloinkin, kun lapsi osaa itse lukea. Muuten lapsi voi turhautua, sillä hän on tottunut kuulemaan melko monimutkaisia tekstejä, mutta opetellessaan lukemaan lapsi joutuu aloittamaan yksinkertaisista teksteistä. Lukemista kannattaa jatkaa lapselle niin pitkään kuin haluaa.  

Lukeminen merkitsee minulle henkilökohtaisesti äärettömästi. Jos en olisi pienestä asti lukenut paljon, olisin jäänyt patterin väliin enkä olisi oppinut edes haaveilemaan mistään muusta. Uskon, että lukuharrastus tuo iloa ja riemua monille muillekin, joita se virkistää ja lohduttaa ja joiden arjesta se tekee värikästä. Yksittäinen kirja voi olla huono, mutta sen voi äkkiä vaihtaa kiinnostavampaan.  

Kiitos, kun jaksoitte lukea viestini. Toivon, että lähdette mukaan vaalimaan ja vahvistamaan lukutaitoa omassa perheessänne ja vaikutuspiirissänne. Toivon myös, että lukeminen tuo uusia näkökulmia, hauskoja ja koskettavia hetkiä sekä kiireettömyyden tuntua koteihinne.  

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Marjut Ahola, Korpilahden yhtenäiskoulu