Hyppää pääsisältöön
Kuva
Lapset istuvat rivissä rannalla ja katsovat järvelle
Lapsi oppii parhaiten tekemällä, kokemalla ja liikkumalla"
Kuva
Lapset istuvat rivissä rannalla ja katsovat järvelle

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa liikunta- ja luontoeskaritoiminta on jalkautunut talosta taloon. Moni eskari on ” ihan pihalla”. Eli esiopetus toimii ulkona metsässä liikkuen ja oppien. Koulutuksia aiheeseen löytyy nykyisin paljon niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen väelle. Lapsi oppii parhaiten tekemällä, kokemalla ja liikkumalla, mihin liluilu antaa hyvät mahdollisuudet. 

Vesangan päiväkotikoulussa liikunta- ja luontoeskaritoiminta eli tuttavallisemmin lilueskari on lähtenyt pilotista liikkeelle ja jatkuu nykyisin joka vuosi. Vesangan ympäristö metsineen, järvineen ja lampineen antaa upean ympäristön liluiluun säässä kuin säässä.  

NumeroNaakkojen lilueskaripäivä alkaa kello yhdeksän   

Aamulla yhdeksän aikaan käy NumeroNaakkojen lilueskariryhmän eteisessä kuhina. Puolipäiväiset eskarit, joista osa tulee kävellen kotoa ja osa taksilla, saapuvat eteiseen pakkaamaan reppujaan metsää varten. Samoin kokopäiväiset eskarit kokoontuvat samaan puuhaan aamupalalta.  

Ensin päivän tärkeä toiminto: juomapullon täyttäminen vedellä. Liluilussa on opittu, että jano tulee säässä kuin säässä, kovassa pakkasessakin. Osa eskareista pohtii, ottaako reppuun metsään mukaan varapuseroa. Hienosti eskarit ovat itse oppineet, ketä palelee ja kuka pärjää vähemmälläkin vaatetuksella. Eväshanskat löytyvät repusta myös. Sadevaatteita ei tänään tarvitse pakata. Mutta opea muistutetaan uuden roskapussin ottamisesta omaan reppuunsa – talven jälkeen löytyy metsästä roskia ja into puhdistaa luontoa on syntynyt aivan itsestään. Iloinen ja innokas juttelu täyttää eteisen. 

Tänään toiveena on suunnata eskaripuuhiin Vuorimetsään. Eskareiden kanssa olemme nimenneet tänäkin vuonna eri metsät; Mustikkametsä, Peikkometsä, Joulukuusimetsä, Eskarimetsä, Alametsä, Ilmansuuntametsä, Vuorimetsä, Muorinmetsä, Laavumetsä jne.  Minua hymyilyttää tämän aamun päätös.  Vuorimetsään on kaikkein pisin matka ja se on oikeasti korkealla, vaativan maaston päässä. Ilahduttaa on myös se, että päätöksessä mukana on muutama eskari, jotka syksyllä olivat sisäeskarin kannalla. ”Kivaa, siellä on eniten tekemistä!” 

Matkan varrella kävelemme muutaman nimetyn metsän ohi ja huomaamme kevään jo tulleen. Ladut ovat hävinneet, lunta on enää varjossa ja lampi on jo sulanut. Orava on taas liki samassa paikassa aamupalalla, sitä pysähdymme ihmettelemään ja ihastelemaan oravan hyppyjä puusta puuhun. Metsä on myös keväällä linnun laulua täynnä! Sen verran jo osataan, että peippo ja satakieli laulavat. Matkalla ihmetellään myös toisen lilueskariryhmän tekemiä linnunpönttöjä ja joku tietää, että sinitiainen on nähty menevän yhteen pönttöön. ” Ehkä sinne tulee munista linnunpoikasia, niin kuin meille tuli vauva!” 

Eväät kuuluvat retkeen   

Vuorimetsässä halukkaat syövät open repusta näkkärit ja vettä juodaan, vaikka ilma on kolean keväinen. Tämän aamun yhteinen homma on pohtia Aakkos-lakanan avulla, montako aakkosta jo osataan. Eskarit hakevat maasta löytyviä keppejä, kiviä, oksia ja lakanaan piirretyt aakkoset täyttyvät. Elävistä puista ei oteta oksia. Sekin tiedetään hyvin, ettei sammalta saa kerätä. Å ja Z aiheuttavat pulmaa, mutta kaverit auttavat.  

Lopuksi lauletaan aakkoslaulu, numeroineen, viikonpäivineen, kuukausineen. Ja eniten on hauskaa, kun kova tuuli vuorella alkaa lennättää lakanaa tyhjäksi – aika lähteä yhteisiin leikkeihin. 

Vuorimetsässä voi kiipeillä puissa, seikkailla korkealla, hyppiä lätäköiden yli ja kiviä pitkin. Kannon päällä voi vaihtaa repusta kuivat sukat. Tänään eniten mietityttää, mikä eläin on käynyt nukkumassa ja kakkimassa kasoja. Hirvi, karhu, koira, ilves, susi, jänis, kauris, dinosaurus? Talvella olemme bonganneet ilveksen ja jäniksen jälkiä. Asian selvitämme ruuan jälkeen sisällä ja toteamme sen olleen metsäkauriin. Huomaamme metsässä myös, miten talven aikana kuusentaimet ovat kasvaneet hurjasti pituutta.” Mekin ollaan jo isoja!” 

Metsässä aika aina menee nopsaan, vaikka ollaan oltu jo kolme tuntia. Lounaalle ei kuitenkaan tarvitse ketään houkutella ja palaamme eskariin syömään. Metsässä olo lisää ruokahalua, eikä nurinaa kuulu. Iloinen puheensorina jatkuu ruokapöydässä ja ruoan jälkeen kokoonnutaan hetkeksi sisälle ennen kotiin lähtöä. Liitämme eskarivihkoon tämän päivän aakkostouhut ja tietoja metsäkauriista. Kiitän kaikkia kivasta päivästä, huomenna jatketaan! Opiskelija ihmettelee eskareiden kovaa kuntoa ja kehumme itse itseämme halaten. Totta on, että kaikkien kunto on syksystä noussut ja askelmittari on piipannut metsässä jo ennen lounaalle lähtöä. Päivän liikuntasuositus eskareille täyttyy metsäpäivinä hienosti. Osa vielä kävelee eskarista kotiin! Joten kotona huilaushetki on paikallaan. 

Ja huomenna uudelleen metsään 

Huomenna eskaripäivä on myös metsässä, tällä kertaa ekaluokkalaisten kanssa yhdessä. Aiheena on matikkaa liikkuen. Vesangan päiväkotikoulussa toimii 5-8-vuotiaiden yhteinen opinpolku ja kahtena aamupäivänä viikossa toimimme oman ekaluokan kanssa. NumeroNaakat ja 1 C. ” Kivaa, huomiseen!”  

Itse olen opettajana samaa mieltä! Lilueskarissa toteutuvat kaikki esiopetuksen sisällöt monipuolisesti. Ryhmähengen ja kaveritaitojen kehittyminen sekä luonnon rauhoittava vaikutus erilaisille oppijoille ovat uskomatonta. Opimme huolehtimaan itsestämme, kavereista ja luonnosta. Sekä nauttimaan liikkumisesta kaikkina vuodenaikoina, säässä kuin säässä. 

  

Hannele Pahkala 
Vesangan päiväkotikoulun lilueskariopettaja