Käytännön vinkkejä puuttumiseen - pitkittyneet koulupoissaolot haastavat meitä kaikkia

Poissaoloihin vaikuttamisen tärkeimmät työkalut ovat kiinnostus asiaan ja aika."

Käytännön vinkkejä pitkittyneiden koulupoissaolojen puuttumiseen on kolmas osa “Kun oppilas ei tule kouluun – poissa silmistä, mutta ei poissa mielestä” -kirjoitussarjasta. Kirjoitussarjassa on aikaisemmin julkaistu Koulua käymättömät oppilaat, koulupudokkaat, pinnarit, koulufoobikot, NEET-nuoret - rakkaalla lapsella on monta nimeä ja Kannustaen kouluun -hankkeessa kehitettiin uusi toimintamalli poissaoloihin puuttumiseen -kirjoitukset. 

On tärkeää ymmärtää yhteisöllisyyden, kiinnittymisen ja merkityksellisyyden kokemusten vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Koulu on oppilaalle yksi merkittävimmistä yhteisöistä, olivat siihen liittyvät kokemukset sitten negatiivisia tai positiivisia.  

Yhteisölliselle oppilashuoltotyölle haasteeksi voisi heittää seuraavan kysymyksen: Millä tekijöillä saadaan vaikutettua siihen, että oppilas voi kokea merkityksellisyyden kokemuksia kouluympäristössä sekä kokea kuuluvansa yhteisöön nimeltä koulu? Ihmisen elämän merkityksellisyys rakentuu autonomian/itseilmaisun mahdollisuudesta, kyvykkyyden/taituruuden kokemuksista, yhteenkuuluvuuden tunteista ja hyväntekemisen mahdollisuuksista. 

Merkityksellisyys ei ole mitään yliluonnollisen omaista, kaukaista ja harvinaista. Merkityksellistä on pysähtyä tervehtimään vastaantulijaa tai auttaa omalla tavallaan allapäin olevaa toista kulkijaa. Merkityksellistä on, kun tyytyväisyys kuplii pieninä kuplina rinnassa onnistumisen hetkessä. Merkityksellisyys rakentuu pienistä sosiaalisen ja henkilökohtaisen täyttymyksen hetkistä. Koulu lapsen ja nuoren merkittävänä toimintaympäristönä tarjoaa parhaimmillaan loistavia mahdollisuuksia kokemuksiin elämän merkityksellisyydestä. Kuitenkin on kiistaton tosiasia, että joillekin oppilaille koulu ei pysty, syystä taikka toisesta, näitä mahdollisuuksia tarjoamaan.  

Pitkittyneet koulupoissaolot ovat yleensä monien tekijöiden summa, eikä mikään toimija todellakaan yksin pysty tilannetta muuttamaan. Avaimia näissä haastavissa tilanteissa työskentelyyn ovat muun muassa: 

Avoin yhteistyö viranomaisten kesken  

  • Ensimmäinen askel asioiden etenemiselle on koko toimijaverkoston saattaminen saman pöydän äärelle. Rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja todellisuutta. 
  • Näin mahdollistuu toimijoiden yhteen hiileen puhaltaminen ja vastuiden jakaantuminen. 

Perheen osallistaminen  

  • Otetaan perhe mukaan yhteiseen työskentelyyn. 
  • Perhe on systeemi (systeeminen ajattelu) ja tämä tulisi muistaa myös oppilaiden haasteita tutkailtaessa. 

Ratkaisukeskeisyys & resilienssi (resilienssi = pitkäjänteisyys, joustavuus, epävarmuuden sieto)  

  • On tärkeää pystyä toteamaan tämänhetkinen tilanne (nyt on näin) ja arvioida käytettävissä olevien toimintavaihtoehtojen riittävyys ja mitkä vaihtoehdoista sopivat tilanteeseen parhaiten.  
  • Kaikesta huolimatta täytyy pystyä sietämään myös epävarmuutta, turhautumista ja takapakkeja. 

Kaikkein tärkeimmät työkalut: kiinnostus asiaan ja aika  

  • Jotta pitkään rakentunut ja monisyinen haastava tilanne voidaan saada muuttamaan suuntaa, edellyttää se osallistujien todellista kiinnostusta asiaan tai tilannetta kohtaan (vahva osallisuus) sekä väistämättä aikaa. Työskentely lapsen/nuoren kanssa sekä perheen ja verkoston toimijoiden välillä on usein pitkäkestoista “kesyttelytyötä”, joka tuottaa näkyvää tulosta hitaasti (mutta varmasti!). 
  • Se, minkä rakentuminen kesti jopa vuosia, ei muutu viikossa!  
Poissaoloihin liittyviä hälytysmerkkejä
Useita luvattomia poissaoloja tai myöhästelyä.
Vaikeus palata kouluun loman tai sairauden jälkeen. 
Poissaoloja erityisesti sellaisena päivänä, jolloin on koe, esitelmä tai tietyn aineen oppitunti.
Lisääntyneeet käynnit kouluterveydenhoitajan luona. 
Lisääntyneet psykosomaattiset oireet (esimerksi päänsärky, vatsakipu), jotka estävät kouluun lähtemisen.  
Jatkuva yhteydenpito kotiin koulupäivän aikana. 

Oppilaan tulevaisuuden kannalta on tärkeää ja hedelmällisintä selvittää poissaolojen juurisyyt - ja tämä vaatii aikaa ja sitä ”kiinnostusta”. Usein poissaolojen kasautumisen syyt saattavat olla monen asian vyyhti. Selvittelyn ja tutkimusten avulla selvitetään koulunkäynnin loppumisen aiheuttaneet lähtökohtatilanteet esimerkiksi oppimisvaikeudet, nepsy-problematiikka tai traumat. Selvittelytyöllä voidaan parhaassa tapauksessa estää nuoren syrjäytyminen. Myös tämä työ vaatii verkoston tiivistä yhteistyötä. 

SRAS-R ja ISAP-koulupoissaolokyselyt ovat välineitä opetus- ja oppilashuollon ammattilaisten avuksi 

Koulupoissaolojen kartoittamisessa käytetään Suomessa SRAS-R ja ISAP-kyselyjä. SRAS-R-kyselyllä pyritään selvittämään, mistä poissaolo johtuu. ISAP-kyselyssä huomioidaan lisäksi perheen ja kouluympäristön vaikutukset poissaolojen syntymiseen. Koulupoissaolokyselyt eivät sellaisenaan ratkaise mitään, vaan ne ovat hyviä työkaluja poissaolojen syiden selvittämisessä ja toimenpiteiden kohdentamisen suunnittelussa. 

SRAS-R-kysely (Kearney 2007) 

  • Selvitetään, mistä poissaolo johtuu (24 kysymystä, jotka pisteytetään ja saadaan suoraan näkymä poissaolon syihin). 
  • Ei sisällä ympäristöön tai kiusaamiseen liittyviä asioita. 
  • Käännetty osana pääkaupunkiseudun LAPE-työskentelyä. 
  • Pilotoitu Suomessa keväällä 2018. 
  • Kyselyyn linkittyy myös interventiotaulukko (PKS LAPE) (pdf) 

ISAP-kysely (Knollmann 2018) 

  • Voidaan käyttää poissaolojen syiden kartoittamiseen, huomioi myös perheeseen ja kouluympäristöön liittyviä seikkoja (48 kysymystä)
  • Oppilaat arvioivat oireen vaikeutta ja sen vaikutusta koulunkäyntiin. 
  • Validioitu 8–19 –vuotiaille (ei Suomessa).
  • Suomennettu osana Monni Online-hankkeita. 
  • Pilotoitu Suomessa keväällä 2019.   

Muistilista poissaoloihin reagoimiseen  

  • Puutu luvattomiin poissaoloihin ajoissa. 
  • Selvitä poissaolojen todellinen syy. 
  • Hae monialaista tukea verkostoista. 
  • Räätälöi opetusta ja oppimisympäristöä. 
  • Huolehdi oppilaan riittävästä pedagogisesta tuesta ja mahdollisuudesta monipuolisen näytön antamiseen. 
  • Tue oppimista, tapahtuipa opiskelu sitten kotona tai koulussa. Koulutehtävien tekeminen lisää ajatusta omasta pärjäävyydestä ja kiinnittää lasta ja nuorta takaisin kouluun. 
  • Kun tilanne on kestämätön, on tehtävä ratkaisuja ja kokeiltava jotain uutta. Aina toimenpiteet eivät heti vie välttämättä heti parempaan suuntaan, mutta muutos on edellytys tilanteen edistymiselle. 

Kun kouluun palataan pitkän poissaolon jälkeen 

  • Sovitaan selkeästi asioista, sopimuksista ja suunnitelmista. 
  • Varmistetaan yhteisymmärrys odotuksista ja sovitaan vastuiden jaosta. 
  • Mitä esteitä voidaan madaltaa? Mitä paluu edellyttää? 
  • Valmistellaan kouluun palavaa nuorta paluusta ja siihen liittyvistä käytännön asioista. 
  • Valmistellaan muita oppilaita ja opettajia ottamaan palaava nuori vastaan oikealla tavalla. 
  • Vanhempien kanssa avoin ja mutkaton kommunikaatio ja yhteistyö. 
  • Seurataan poissa- ja läsnäoloja. 
  • Laaditaan suunnitelma fyysisten oireiden varalle. 
  • Laaditaan suunnitelma myös psyykkisten haasteiden varalle. 
  • Vahvistetaan pieniäkin onnistumisia ja ollaan valmiita sietämään takapakkeja. 
  • On parempi edetä pienin askelin kuin suurin harppauksin. Pitkittyneissä poissaoloissa haasteet ovat rakentuneet pitkän ajan aikana à Haasteet eivät myöskään poistu sormia napsauttamalla! 

Lukuvinkkejä 

Pieni opas koulunkäynnin tueksi

Julkaisu: TAKAISIN KOULUUN – koulua kouluakäymättömille / Valteri / 2020 

Opetushallituksen Kouluakäytättömyys Suomessa -julkaisu 

VIP-verkoston teemasivu:  Koulua käymättömät lapset – Vaativan erityisen tuen verkosto (vip-verkosto.fi) 

Kansainvälistä näkymää kouluakäymättömyyden teemaan: INSA | International Network for School Attendance 

Näkökulmia kouluun kiinnittymiseen / NMI Bulletin 2017 / Tuomo virtanen, JYU 

 

varajohtaja, erityisopettaja 
Nea Porsanger-Rintala, Kukkulan koulu