Yhteistyössä eskarista ekaluokalle - joustava koulun aloitus

Luokanopettaja saapuu yhteiseen taukotilaan ja istahtaa huokaisten sohvalle. Esiopetuksen lapsilla on menossa parhaillaan lepohetki ja esiopetusryhmässä toimiva varhaiskasvatuksen opettaja, ja koulun erityisopettaja saapuvat sovitusti paikalle toisiaan tervehtien. 

Opettajat käyvät keskustelua siitä, miten lapsiryhmät ovat toimineet ja mihin olisi hyvä tehdä muutoksia. Erityisopettaja tuo esiin erään oppilaan vaikeuden ymmärtää yhteisesti annettuja ohjeita. Luokanopettaja jatkaa ja kertoo samanlaisista havainnoista matematiikan tunnilla. Esiopetuksen opettaja kuvaa lapsen vaikeuksia muistaa asioita jo esiopetusvuonna ja kertoo, että lapsen suvussa olevista lukemisen vaikeuksista on puhuttu huoltajien kanssa edellisenä keväänä. Erityisopettaja vinkkaa uudesta kuntoutusmenetelmästä ja mahdollisesti tarvittavasta kielen alueen ymmärtämisen kartoituksesta. Opettajat jatkavat keskustelua yhdessä siitä, miten he voisivat tukea lapsen toimintaa ja ottaa mukaan myös muita oppilaita, jotka hyötyisivät pienemmässä ryhmässä harjoittelusta. 

Tilanne kuvaa esi- ja alkuopetuksen yhteistä tiimitapaamista, jossa arvioidaan edellisen viikon toimintaa ja suunnitellaan tulevaa. Kuvattu tilanne on esimerkki myös onnistuneesta yhteistyöstä, jossa kukin ammattilainen osallistuu keskusteluun omasta näkökulmastaan käsin. Yhteinen keskustelu tuo opetukseen monipuolisuutta, osaamista ja joustavaa ideoiden jakamista.  Ammattilaisten asiantuntijuus rakentuu yhteiseksi lasten tarpeista lähteviksi arjen joustaviksi käytänteiksi.  

Onnistuneet siirtymät esiopetuksesta alkuopetukseen 

Koulun aloittaminen on lapselle ja perheelle iso askel, sillä ensimmäiset kouluvuodet luovat pohjan lapsen tulevalle koulupolulle. Onnistunut koulun aloittaminen näkyy myönteisenä asenteena, kouluyhteisöön kuulumisen ja osallisuuden kokemuksina.  

Osalle lapsista siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen voi aiheuttaa haasteita erilaisten toimintaympäristöjen takia. Siirtymässä muuttuva vuorovaikutusympäristö voi voimaannuttaa, mutta myös uuvuttaa ja ahdistaa. Nämä havainnot ovat saaneet opettajat ja päättäjät tekemään tietoisia toimia ja tukemaan kehittämistyötä siirtymävaiheen pehmentämiseksi.  Joustavan siirtymän ajatuksena on tarjota turvallinen ja eheä koulunaloitus ottamalla huomioon lapsen ikäkauden ja kehitysvaiheen erityispiirteet. 

Nykyisen hallitusohjelman (2019) yksi tavoite joustavalle esi- ja alkuopetukselle on parantaa varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa.  

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät kuntia päättämään paikallisesti, kuinka yhteistyön tavoitteet ja käytännöt siirtymävaiheessa toteutetaan (Opetushallitus 2014a, 47; Opetushallitus 2014b, 36). Molemmat opetussuunnitelmat painottavat suunnitelmallisen yhteistyön merkitystä, sisällöllistä keskustelua lapsen ja perheen kanssa ja esi- ja alkuopetuksen henkilökunnan molemminpuolista oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen tuntemusta. (Opetushallitus 2014a, 26; Opetushallitus 2014b, 100). 

Toimivan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön avulla mahdollistetaan lapsen sujuva siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen. Sujuvan siirtymän on nähty vaikuttavan muun muassa lapsen koulun aloitukseen positiivisesti vähentämällä lapsen kokemaa stressiä ja lisäämällä koettua hyvinvointia. Onnistuneen yhteistyön avulla voidaan tukea lasten ystävyys- ja vertaisvaikutussuhteiden jatkumista ja yhtenäistää esi- ja alkuopetuksessa käytössä olevia toimintatapoja. Tutut toimintatavat helpottavat lapsen siirtymistä esiopetuksesta kouluun. 

Mitä joustavalla esi- ja alkuopetuksella tavoitellaan?  

Joustava esi- ja alkuopetus ei ole vielä vakiintunut käsite Suomessa ja sitä toteutetaan erilaisin tavoin eri puolilla Suomea. Vaikka esi- että alkuopetuksen opetussuunnitelmat velvoittavat tavoitteelliseen yhteistyöhön niin siitä huolimatta yhteistyökäytänteet vaihtelevat. Vähimmillään yhteistyö esiopetuksen ja perusopetuksen välillä on satunnaisia yhteisiä tapaamisia tai painottuu yksittäisiin tiedonsiirron keskusteluihin keväällä. Toisessa ääripäässä ovat yhdistetyt esi- ja alkuopetuksen luokat, jossa yhteiset oppilaat opiskelevat kaikki samassa luokassa vuosiluokkiin sitomattomasti eli opiskellen opintokokonaisuuksia.  

Jyväskylässä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimijat tekevät yhdessä työtä yhtenäisen opinpolun luomiseksi varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä ja toimintaa ohjaa yhtenäisen opinpolun esi- ja alkuopetuksen vuosikello, joka sisältää aikataulut ja yhteiset käytänteet sekä yhteistyölle että sujuvalle siirtymälle esiopetuksesta perusopetukseen.  

Vuosikellon mukaisia yhteistyön muotoja ovat esi- ja alkuopetuksen lukuvuoden toiminnan suunnittelu, yhteiset lukuvuodelle ajoittuvat monialaiset toiminnalliset oppimiskokonaisuudet, lasten ja opettajien vierailut eri toimintaympäristöissä, tiedonsiirtopalaverit ja vanhempainillat. Tavoitteena on vahvistaa kaupunkitasoisesti yhdenmukaisia käytänteitä lasten kasvun ja oppimisen tueksi, mutta antaa tilaa myös erilaisille yhteistyökokeiluille ja kehittämistyölle. 

Joustavaa esi- ja alkuopetusta voidaan toteuttaa siten, että esiopetusta järjestetään koululla tai koulun välittömässä läheisyydessä tai myös siten, että esiopetus sijaitsee kauempana koulusta. Yhteistyö suunnitellaan tällöin eri lähtökohdista, ja se voi olla todella toimivaa ja hyvää ilman yhteisiä seiniä. Päiväkotikouluissa yhtenäinen opinpolku toteutuu luontevasti. 

Yhteistyö luo pohjaa kouluun kiinnittymiselle 

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajien sekä perusopetuksen opettajien aktiivisen ja toimivan yhteistyön avulla pystytään vaikuttamaan lapsen oppimisen ja kehityksen jatkumoon myönteisesti. Lisäksi moniammatillisella yhteistyöllä yhdessä muiden koulun toimijoiden kanssa tuetaan lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia sekä näissä mahdollisesti ilmeneviä haasteita tai viivästymiä. 

Lapsi ei vain ´siirry´, vaan hän muokkaa ympäristöään omalla aktiivisella toiminnallaan. Lapselle on tärkeää tuntea kuuluvansa yhteisöön. Jokaista lasta tuetaan kiinnittymään kasvu- ja toimintaympäristönsä toimintaan ja ihmisiin. Lapsen kouluvalmiustaidot, vanhemmilta ja opettajilta saatava tuki ja yhteistyö sekä turvallinen oppimisympäristö edistävät ja vahvistavat lapsen kouluun kiinnittymistä.  

Tiimitapaamisen päätteeksi luokanopettaja muistuttelee vielä hyväntuulisesti yhteisestä koulutuksesta ennen kuin jokainen lähtee jatkamaan päiväänsä lasten parissa.  

Anne Heino
Oppimisen tuen asiantuntija
Kasvun ja oppimisen palvelut
 

Lähteet 

Opetushallitus (2014a). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.
Opetushallitus (2014b). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. 
Rantavuori, L. 2019. Kohti relationaalista asiantuntijuutta joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Tampereen yliopisto. Tampereen yliopiston väitöskirjat 95. 
Valtioneuvosto 2019. Hallitusohjelma. 3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.