Kasvun ja oppimisen blogi: Kansainvälisyyttä, ilmiöoppimista ja kestävää kehitystä Tikan koulussa, osa 3
Tämä on kolmas kirjoitus Tikan ja Jankayn koulujen yhteisestä Erasmus-hankkeesta ilmiöoppimisesta ja kestävästä kehityksestä. Aikaisemmin ovat ilmestyneet blogikirjoitukset opettajien koulutuspäivästä sekä Tikan koululla maaliskuussa toteutetusta monialaisesta oppimiskokonaisuudesta.
Kolmannessa kirjoituksessa kuvataan neljän Tikan koulun ja yhden Nenäinniemen päiväkotikoulun opettajan matkaa Unkarin Bekescsabaan 16.4.-21.4. Erasmus+ -hankkeen kumppanuuskouluun. Jankayn koulu on kaksikielinen koulu, jossa opiskelee 7—10-vuotiaita oppilaita vuosiluokilla 1—4.
Tikan koulun opettajien vierailu Jankayn koulussa Bekescsabassa
Seurasimme tunteja alakoulun puolella ja lisäksi tutustuimme myös naapurissa sijaitsevaan Jankayn yläkouluun. Jo ensi hetkistä tunsimme olomme tervetulleiksi. Projektikoordinaattori nouti meidät lentokentältä ja koulun rehtori toi tervetuliaisiksi majapaikkaamme itse leipomiaan maukkaita unkarilaisia leivonnaisia. Koulun henkilökunta otti meidät lämpimästi vastaan ja oppilaat olivat kiinnostuneita pohjoismaisista vieraista. Vapaa-ajan ohjelmaa ja paikalliseen kulttuuriin tutustumista oli järjestetty monipuolisesti.
Kouluvierailu sai meidät huomaamaan, että Unkarissa resurssit ovat vaatimattomammat kuin Suomessa. Materiaaleista on puutetta ja opettajat hankkivat itse kaikki materiaalit joko omakustanteisesti tai kodin avulla. Tästä huolimatta opettajat olivat panostaneet paljon Kestävä tulevaisuus -projektiviikon suunnitteluun, organisointiin ja toteutukseen. Niukoista resursseista huolimatta projekti onnistui hienosti.
Yhteistyössä koulun ja kodin välillä on eroa, sillä vanhempia osallistetaan Unkarissa enemmän koulun toimintaan, kuten oppilaiden kuljettamiseen retkikohteisiin. Viestintä opettajien ja vanhempien välillä tapahtuu Kretan, eli paikallisen Wilman avulla, mutta useat opettajat viestivät silti kotiin Facebookin kautta. Unkarissa välitunnit ovat lyhyitä ja oppilaat saavat usein itse päättää, menevätkö he ulos. Suurin osa lapsista vietti välitunnit luokassa. Opettajajohtoisuus korostuu selkeästi verrattuna Suomeen, mutta näimme projektiviikon aikana myös toiminnallista opetusta. Jankayn koulussa edistettiin yhteisöllisyyttä opettajien välisellä yhteistyöllä sekä työyhteisön tapahtumilla ja illanvietoilla.
Yhteistyön hyödyt
Jankayn koulun opettajat olivat varsin inspiroituneita vierailusta Tikan koulussa, ja kertoivat saaneensa motivaatiota työhönsä yhteisen projektin myötä. Kestävän tulevaisuuden -viikko Jankayn koulussa pyrittiin toteuttamaan paljolti samaan tapaan kuin Tikan koulussa maaliskuussa.
Jankayn koulu on kaksikielinen (unkari ja englanti) ja kansainvälinen projekti tukee vieraan kielen käyttöä autenttisissa tilanteissa. Myös opettajat, jotka alun perin eivät olleet projektissa mukana, kiinnostuivat kansainvälisestä yhteistyöstä projektiviikon aikana. Unkarilaisilla vähemmän käytössä olleet opetusmenetelmät kuten ilmiöoppiminen ja oppilaiden osallistaminen tulivat tutuiksi Jankayssakin.
Projekti hyödytti myös laajemmin alueen opettajia ja hallintoväkeä, sillä koordinaattorit järjestivät päätöskonferenssin, jonka paikallinen mediakin huomioi.
Konferenssissa koordinaattorit esittelivät projektin perusteita, ja sekä Tikan että Jankayn koulujen opettajat kertoivat sen etenemisestä ja annista. Tilaisuus oli hyvä mahdollisuus verkostoitumiseen ja tapasimme muun muassa Suomessa työskennelleet unkarilaisen diplomaatin ja tutkijan.
Yhteistyö Tikan ja Jankayn koulujen opettajien kesken käynnistyi luontevasti ja välillemme muodostui lämmin ja läheinen suhde. Koska pystymme käyttämään useita yhteisiä alustoja, olemme jo käynnistämässä mm. kirjeenvaihtoa oppilaiden kesken. Kirjeenvaihdon toteutuminen tukee Perusopetuksen Opetussuunnitelman (2014) laaja-alaisia tavoitteita, kuten L2 kulttuurista osallisuutta ja L4 monilukutaitoa. Projekti rakensi loistavan pohjan yhteistyölle myös jatkossa.
Resurssiviisauden toteutuminen ja edistäminen
Jyväskylässä resurssiviisaat ja kestävän arjen sisällöt ovat arkipäivää lapsille, koska kierrätys on jo Jyväskylän kaupungin rakenteissa. Unkarissa huomasimme esteitä infrastruktuurin vuoksi, sillä kierrätysastioita oli kaupungissa rajoitetusti. Koulussa kouluruoka annosteltiin valmiiksi oppilaille, mikä johti osaltaan ruokahävikin syntymiseen. Opettajat eivät puuttuneet ruokahävikkiin, emmekä havainneet aiheesta keskustelua myöskään luokissa. Koulun puutteellinen välineistö vähensi resurssiviisautta, sillä esimerkiksi ompelemisen sijaan lapset liimasivat kankaanpaloja yhteen käsitöissä. Oli ilahduttavaa nähdä paikallinen “walking school bus”, joka vähentää kuljetustarvetta pikkuautoilla ja lisää oppilaiden liikkumista.
Vierailumme kokemus oli antoisa, opettavainen ja mieleenpainuva. Toivomme, että mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan vastaavanlaiseen Erasmus+ yhteistyöprojektiin, koska kansainvälisyys avaa tuoreita näkökulmia ja herättää uusia ajatuksia. Kiitollisina jatkamme yhteistyötä unkarilaisten kollegoiden ja oppilaiden kanssa.
Ilmiöpohjaisen oppimisen ja kestävän kehityksen Erasmus-hankkeen tavoitteena on antaa peruskoulun opettajille käytännön tietoa ja ymmärrystä kestävän kehityksen opetuksesta ja ilmiöön perustuvasta lähestymistavasta, jotta he voivat valmistaa oppilaitaan ilmastonmuutoksen ja muiden monimutkaisten sosioekonomisten kysymysten innovatiivisiksi ongelmaratkaisuiksi. Projekti toteutetaan yhteistyökumppaneiden välillä Suomessa ja Unkarissa: Tikan koulu, Jankayn ala-aste, Glocal Minta Oy ja koordinaattori: Alteredu Nonprofit Kft.
Tikan koulun opettajat:
Eila-Kaarina Asunmaa, Sarianna Görsoy, Sari Haapasalo, Marja-Leena Kujanpää-Hirsilä, Iina Pöntinen