Hyppää pääsisältöön
Kuva
Tietokone, värikynät ja oppikirjat pöydällä
Ilmiöoppiminen on kokonaisvaltaista, oppiainerajat ylittävää tietojen ja taitojen eheytettyä opiskelua.
Kuva
Tietokone, värikynät ja oppikirjat pöydällä

Tikan koulun henkilökunnan huoneeseen on opetuspäivän jälkeen kokoontunut innostunut opettajajoukko. Alkamassa on Erasmus-projektiin liittyvä ilmiöoppimisen työpaja. Tietokoneen välityksellä unkarilaiset opettajat seuraavat työpajaa etänä. Siksi työpajan kielenä käytetään englantia, jotta kaikki yhteistyössä mukana olevat tahot voivat seurata työpajaa. Työpajan vetäjä, Heidi Lammassaari Helsingin yliopistosta, kehottaa opettajia heti työpajan aluksi unelmoimaan ilmiöoppimisen projektista, jonka toteuttamisessa ei olisi rajoja. Iloinen ja innostunut puheensorina alkaa välittömästi ja unelmointi on käynnissä.  

Erasmus-ohjelma yhteistyön mahdollistajana 

Työpaja on osa Erasmus+ -ohjelman kansainvälistä yhteistyöhanketta, jossa koulu on mukana. Erasmus+ on EU:n rahoitusohjelma, joka tarjoaa mm. kouluille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rahoitusta kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Ohjelma tarjoaa myös oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hanke, jossa Tikan koulu on mukana, on unkarilaisten yhteistyökumppaneiden koordinoima. Hankkeen tavoitteena on lisätä opettajien käytännönläheistä tietoutta ja ymmärrystä kestävästä kehityksestä ja ilmiöoppimisesta, mitä he voivat hyödyntää omassa opetuksessaan. Työpajan tarkoituksena on suunnitella ilmiöoppimisen projekteja kestävän kehityksen teemoista, jotka toteutetaan oppilaiden kanssa maaliskuussa. Unkarilaiset opettajat osallistuvat maaliskuussa kouluun suuntautuvalla vierailullaan mukaan projekteihin, jolloin he oppivat ilmiöoppimisen menetelmiä käytännössä. 

Ilmiöoppimisen tavoitteena on soveltavien taitojen oppiminen 

Ilmiöoppiminen on kokonaisvaltaista, oppiainerajat ylittävää tietojen ja taitojen eheytettyä opiskelua. Siinä tarkastelun kohteena on todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa tavoitteena on oppia ja toimia yhdessä, jolloin rakennetaan yhteistä ymmärrystä oppijalle merkityksellisestä, tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä sekä siihen liittyvistä käsitteistä. Ilmiöoppimisen tavoitteena on, että opitaan taitoja, joita voidaan soveltaa myös luokkahuoneen ulkopuolella. 

Unelmien ilmiöoppimisen projekteja miettiessä vain taivas on rajana. Työskentelytavan tarkoituksena on, että yksi aloittaa unelmoinnin ja toiset kasvattavat unelmaa vuorotellen. Ainoa sääntö on, että ei saa kritisoida mitään ehdotuksia. Lammassaari kyselee hetken päästä, millaisiin unelmointituloksiin opettajat pääsivät. Opettajat unelmoivat esimerkiksi siitä, että yliopiston opiskelijat tulisivat jeesaamaan, jotta koululla saataisi aikaan iso ilmiöoppimisen projekti. Villeimmät unelmoinnit johtavat muun muassa täysin omavaraiseen kouluun ja jopa kuussa järjestettäviin pituushyppykilpailuihin! Lammassaari painottaakin, että jotta voi luoda uutta, on unelmoitava myös mahdottomasta. Kriittinen ajattelu pahimmillaan estää luovuuden kukoistamista. 

Opettajat oppivat opettajilta 

Työskentely jatkuu Lammassaaren ilmiöoppimisen luennolla. Luento-osuuden jälkeen opettajat aloittavat luokkatasoittain ohjeiden mukaisen suunnittelun viikon pituisesta ilmiöoppimisen projektista, jossa aiheena on siis jokin kestävään kehitykseen liittyvä teema. Suunnitelmissa on ainakin opintoretkiä esimerkiksi kierrätyskeskukseen ja jätteidenlajitteluasemalle.  

Unkarilaiset opettajat pääsevät tutustumaan Tikan opettajien suunnitelmiin ennen vierailuaan. Seuraamalla ilmiöoppimisen menetelmiä paikan päällä Tikan koulussa, he oppivat kuinka toteuttaa ilmiöoppimista käytännössä. Tavoitteena on, että unkarilaiset toteuttavat samat kestävän kehityksen projektit soveltaen omassa koulussaan huhtikuussa. Tikan opettajia pääsee vastavuoroisesti vierailemaan sinne silloin. Mutta sitä ennen helmikuussa ennen talvilomaa pidetään vielä toinen työpaja, jossa on tarkoitus arvioida ja esitellä ilmiöoppimisen projektisuunnitelmia sekä oppimisen tavoitteita. 

Vierailut ovat osa koulujen ja opetussuunnitelman mukaista kotikansainvälisyyskasvatusta   

Erasmus+-ohjelmaan liittyvät vierailut tuovat mukanaan kansainvälisen tuulahduksen Jyväskylän kouluihin. Erasmus-vierailta käy vuosittain useassa Jyväskylän koulussa ja oppilaitoksessa. Näin on myös Tikan koulussa. Vierailut ovat osa koulujen kotikansainvälisyyskasvatusta. Oppilaiden ei tarvitse lähteä ulkomaille asti saadakseen kansainvälisiä kokemuksia ja oppiakseen maailmankansalaisen taitoja. Niitä voidaan harjoitella myös omassa kouluympäristössä. Vieraita tavatessaan oppilaat pääsevät esimerkiksi käyttämään vierasta kieltä aidoissa vuorovaikutustilanteessa. Kansainväliset kohtaamiset edistävät lasten ja nuorten kansainvälistä osaamista, ymmärrystä ja avointa suhtautumista toisia ihmisiä, kieliä ja kulttuureita kohtaan. 

Ilmiöpohjaisen oppimisen ja kestävän kehityksen Erasmus-hankkeen tavoitteena on antaa peruskoulun opettajille käytännön tietoa ja ymmärrystä kestävän kehityksen opetuksesta ja ilmiöön perustuvasta lähestymistavasta, jotta he voivat valmistaa oppilaitaan ilmastonmuutoksen ja muiden monimutkaisten sosioekonomisten kysymysten innovatiivisiksi ongelmaratkaisuiksi. Projekti toteutetaan yhteistyökumppaneiden välillä Suomessa ja Unkarissa: Tikan koulu, Jankayn ala-aste, Glocal Minta Oy ja koordinaattori: Alteredu Nonprofit Kft.

Susanna Kuusinen, kansainvälisyyskasvatuksen koordinaattori 
Jyväskylän perusopetuspalvelut

Lähteet: 
Ilmiöoppiminen (hel.fi) 

Kuva
Erasmus+-ohjelman lippulogo. Kuva EU (Euroopan unioni)