Yleiskaavaluonnos valmiina kommentoitavaksi
Jyväskylän yleiskaava 2050 on nyt edennyt työn tärkeimpään vaiheeseen. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi tiistaina 17.12. yleiskaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi.
Jyväskylän yleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo on suunniteltu alkuvuoteen 2025. Luonnoksen on tarkoitus olla nähtävillä 17.1.–17.2. välisenä aikana ja luonnosta esitellään asukastilaisuuksissa. Nähtävillä olon aikana yleiskaavaluonnoksesta on mahdollista jättää mielipiteitä. Seuraamalla näitä yleiskaavan sivuja ja muuta yleiskaavan tiedotusta, saat selville tarkemmat tilaisuuksien ajankohdat ja paikat. Kommentteja voi antaa myös karttapohjaisen kyselyn kautta, linkki kyselyyn tulee yleiskaavan verkkosivuille.
Yleiskaavaluonnos on sananmukaisesti luonnos Jyväskylän yleiskaavasta. Vaikka kaavakartalla luonnos vaikuttaa valmiilta kokonaisuudelta, moni asia etsii vielä lopullista muotoaan. Jyväskylän yleiskaavaluonnos pohjautuu monilta ratkaisuiltaan voimassa olevaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan vuodelta 2014. Jatkossakin Jyväskylässä painotetaan muun muassa keskusta-alueiden kehittämistä, täydennysrakentamista sekä maaseutualueiden asuinrakentamisen ohjaamista kyläalueille.
Mutta mikä yleiskaavassa sitten muuttuu?
Yleiskaavan hyväksytyissä tavoitteissa on korostettu liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista sekä kestävien kulkumuotojen käytön lisäämistä. Yleiskaavaluonnoksen taajamatoimintojen merkinnöillä uutta kerrostaloasumista halutaan ohjata yhä enemmän niille alueille, joilla on parhaimmat edellytykset liikkua joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Tätä tavoitetta tukee myös uusi merkintä koskien joukkoliikenteen kannalta keskeisiä katuja Keskussairaalanmäen, keskustan ja Seppälän välillä. Yleiskaavaan on myös sisällytetty kehittämisperiaatemerkintä Jyväskylän keskustan ja Lutakon yhdistämisestä ratapihan yli.
Yleiskaavan laadinnan yhteydessä on käyty läpi tulevaisuuden pientalorakentamisen tarpeita ja alueita. On todennäköistä, että tulevaisuudessa uusia pientaloalueita syntyy aiempaa vähemmän väestörakenteen muutosten seurauksena ja toisaalta yhä suurempi osa pientalorakentamisesta kohdistuu olemassa oleville asuinalueille. Lopputuloksena yleiskaavan asuinaluevarauksia on supistettu aiempaan yleiskaavaan nähden, ja potentiaalisimmat uudet alueet sijaitsevat palveluiden ja liikkumisen kannalta edullisesti.
Jyväskylän kaupungin tavoitteena on tarjota yrityksille kasvun ja sijoittumisen mahdollisuuksia. Yleiskaavassa tämä tarkoittaa riittäviä työpaikka- ja teollisuusaluevarauksia. Tulevaisuudessa Seppälänkankaan alue kehittyy edelleen, ja uusia työpaikka-alueita voi syntyä valtatie 4:n varrelle Puuppolan liittymän ja Kanavuoren alueelle. Myös Keuruuntien (Vt 23) Könkkölän liittymän tuntumaan on luonnoksessa esitetty uutta työpaikka-aluetta. Ensimmäistä kertaa yleiskaavaluonnoksessa on tuotu esille myös kiertotalous ja rakentamisesta syntyvien maamassojen kokonaistaloudellinen hallinta.
Jyväskylän yhdyskuntarakennetta on kehitetty ensimmäisestä yleiskaavasta lähtien muodoltaan tähtimäisenä. Eri suuntiin lähtevien pääteiden ja kasvusuuntien väliin sijoittuvat kaupungin tärkeät päävirkistysalueet, joiden merkitys asukkaiden virkistyskäytössä on jatkossakin keskeinen. Yleiskaavaluonnoksessa päävirkistysalueiden merkitys myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa kasvaisi kaupungin suojelualueverkostoon sisältyvien uusien suojelualueiden myötä. Yleiskaavaluonnosta laadittaessa on kiinnitetty huomiota kytkeytyneeseen siniviherrakenteeseen, mikä näkyy niin arvokkaita pienvesiä kuin viheryhteystarpeita koskevina merkintöinä. Uusi siniviherrakenteen moniarvoaluemerkintä kiinnittää huomiota lähivirkistysalueiden riittävyyteen tiivistyvässä kaupungissa.
Isojen periaatteiden lisäksi yleiskaavassa kannattaa suunnata katse eri alueisiin ja alueita koskeviin muutoksiin. Yleiskaavaluonnoksessa merkittävimpiä muutoksia kohdistuu Korpilahden Iloniemeen ja useampaan aiemman yleiskaavan selvittämisen arvoiseen taajamaan. Luonnoksen periaatteiden mukaan Iloniemeä kehitettäisiin jatkossa maaseutumaisema alueena, ja alueen asemakaavoitustavoitteesta luovuttaisiin. Ja esimerkiksi Kanavuoren länsipuolisen Laurinniemen, Muuratsalon Pajukannan ja Palokan Tyyppälänjärven pohjoisosan maankäytön ohjaus perustuisi jatkossa muihin suunnitelmiin kuin asemakaavaan.
Kuten aluksi totesin, yleiskaava etenee työn tärkeimpään vaiheeseen. Nyt on juuri oikea aika tutustua yleiskaavaan, kysyä askarruttavista asioista ja sanoa mielipiteensä niin hyvistä kuin korjauksia vaativista yksityiskohdista. Näin voi antaa eväitä yleiskaavan jatkosuunnitteluun.
Jouni Mäkäräinen
yleiskaavasuunnittelija