Noin kymmenen Jyväskylän ruutukaavakeskustan kokoista aluetta. Sen verran, eli 600 hehtaaria, on Jyväskylän yleiskaava 2050:n luonnoksessa esitetty uusia työnteon alueita. Yrityksille tarvitaan uusia alueita, sillä ne tuovat kaupungille verotuloja sekä tarjoavat Jyväskylän asukkaille toimeentuloa. Mutta mistä tuo työpaikka- ja teollisuustoiminnoille varattu määrä muodostuu ja mihin työpaikat kaupungissa oikeastaan sijoittuvat?
Keskustat ja kaupan alueet tärkeitä työpaikkojen sijaintipaikkoja
Yleiskaavan keskustojen ja kaupan alueille sijoittuu lähes puolet (noin 40 %) Jyväskylän nykyisistä työpaikoista. Mainitsemisen arvoista on, että yleiskaavassa keskusta-alueet (merkinnät C ja CA) ovat arkikäsitystä laajempia ja kattavat esimerkiksi Hippoksen, osan Seppälästä sekä aluekeskuksien alueita kuten Kuokkalan ja Vaajakosken keskustat.
Keskusta-alueet ovat tieto- ja palvelutyöläisen tärkeimpiä työnteon paikkoja nyt ja jatkossa. Ne eivät mahdu paljoakaan laajenemaan. Itseasiassa edelliseen yleiskaavan verrattuna keskustoiksi merkittyjä alueita on jopa pienennetty. Työpaikkojen määrä voi kuitenkin kasvaa tehostamalla ja tiivistämällä toimintoja niin seinien kuin tonttien sisällä. Tilasta keskusta-alueilla kilpailee toki muutkin toiminnot, kuten asuminen.
Erilliset kaupan alueet (yleiskaavassa KM ja KME) ovat paitsi kaupallisten palveluiden myös elämys- ja harrastustoimintojen alueita. Esimerkkeinä ovat Keljon keskus ja Palokankeskus. Nykyään autoriippuvuuden vähentämiseksi kaupan palveluiden ääreen tulisi päästä myös julkisella liikenteellä ja omin lihasvoimin kulkemalla. Uusien kaupan alueiden kultaiset vuosikymmenet näyttävät jääneen taakseen, eikä yleiskaavaluonnoksessa varsinaisia uusia alueita enää osoiteta. Kaupankin alueilla tapahtuu uudistumista ja maankäytön tehostumista, mikä näkyy hyvin esimerkiksi Seppälän alueella.
Perinteisille teollisuus- ja työpaikka-alueille sijoittuu viidennes työpaikoista
Alussa mainittu 600 hehtaaria muodostuu yleiskaavan uusista teollisuus- ja työpaikka-alueista (T ja TP). Näille sijoittuu nykyisellään noin viidennes Jyväskylän työpaikoista. Teollisilla työpaikoilla on kuitenkin usein määräänsä isommat vaikutukset, ja niiden myötä syntyy usein uusia työpaikkoja esimerkiksi palvelualoille.
Teollisuus- ja työpaikka-alueille voi sijoittua niin perinteisempiä teollisuus- ja tuotantotoimintoja kuin yrityselämän tukitoimintoja kuten logistiikkaa, varastointia sekä yrityksille suunnattuja palveluja. Vaikka rakennemuutoksen myötä perinteisestä teollisuudesta jatkossakin häviää työpaikkoja, on teollisuusalueille todennäköisesti edelleen kysyntää elinkeinojen uudistuessa.
Teollisuus- ja työpaikka-alueet laajenevat
Jyväskylässä on viimeiset viisi vuosikymmentä hallinnut yritysten keskuudessa suositun Seppälänkankaan teollisuusalueen kehittyminen. Vaikka yleiskaavassa onkin osoitettu Seppälänkankaalle laajennus, rakentuu se nykytahdilla täyteen seuraavan 25 vuoden aikana. Muitakin alueita siis tarvitaan. Yleiskaavassa on varauduttu esimerkiksi Nuutin, Sulunperän ja Ruokosaaren alueiden laajennuksiin.
Ihan uusiakin teollisuus- ja työpaikka-alueavauksia kartalta löytyy. Teollisuutta on osoitettu Majajärvelle suunnitellun Toyotan rallitallin läheisyyteen, valtatien 4 varrelle Tikkakosken suuntaan sekä koillisen kehätien varrelle. Muita työpaikkatoimintoja on osoitettu Könkkölän liittymän läheisyyteen Keuruuntien varrelle ja Kanavuoreen valtateiden 9 ja 4 liittymään. Uudet alueet ovat usein keskenään erilaisia. Yhdessä korostuvat hyvät liikenneyhteydet, toisessa taas hyvä sähkön saatavuus tai edullinen rakennettavuus.
Yleiskaavan teollisuusalueilla varaudutaan erilaisiin vaihtoehtoihin
Teollisuustonttikysynnän ennakoimiseen ei valitettavasti ole kristallipalloa, joka kertoisi täsmällisesti, millaisia tontteja tarvitaan. 25 vuoden aikajänteellä tarvetta on syytä ennemmin yliarvioida kuin aliarvioida. Teollisuushankkeiden tonttitarpeet voivat myös vaihdella huomattavasti, jolloin kaksikaan erilaista aluetta ei vastaa läheskään kaikkeen kysyntään. Lisäksi osa teollisista investoinneista tarvitsee huomattavan suuria, yli 50 hehtaarin, alueita. Kahdenkin tällaisen hankkeen sijoittuminen Jyväskylään täyttäisi merkittävän osan yleiskaavan alueista.
Toisaalta taas joillakin alueilla toteutuminen voi olla pitkissä kantimissa ja vaatia ensin merkittävien liikenneyhteyksien rakentamista. Ja jos kyse on valtion tieverkon investoinneista, ei näiden aikataulua kaupunki itse päätä. Jyväskylän olosuhteissa myös mäkinen maasto vaikeuttaa alueiden toteuttamista. Kaikkia yleiskaavassa osoitettuja uusia alueita ei välttämättä voi toteuttaa järkevin kustannuksin.
Myös työpaikka-alueiden uudistuminen voi sekä lisätä että vähentää tarvetta uusille alueille. Lähimpänä keskustaa sijaitsevat teollisuusalueet voivat olla kiinnostavia jatkossa esimerkiksi asumisellekin, kuten on käynyt vaikkapa Kankaan ja Lutakon osalta. Tai kun kaikista parhaimmat työpaikka-alueet ovat täyttyneet, voiko teollisuusalueille käydä samanlainen ilmiö kuin keskusta-alueille ja kaupan alueille? Nykyisillä alueilla on mahdollisuuksia huomattavaan tiivistymiseen, jolloin niille voisi sijoittua huomattavasti enemmän yrityksiä ja työpaikkoja.
Uusia alueita on runsaasti, rajallisesti vai sittenkin riittävästi
Vaikka kymmenen ruutukaavakeskustan kokoista aluetta voi äkkiseltään kuulostaa suurelta määrältä, ei uusien teollisuusalueiden määrä ole tuulesta temmattu tai perusteeton. Yleiskaavan tehtävänä on varautua muun muassa edellä kuvattuihin tulevaisuuden kehityskulkuihin ja toteutumisen vaihtoehtoihin.
Kaikki alueet eivät varmastikaan toteudu, ainakaan vuoteen 2050 mennessä. Alueita on myös enemmän kuin puhtaasti nykykysyntää varten tarvittaisiin. Tässä mielessä alueita on runsaasti.
Toisaalta jokaiseen mahdolliseen työpaikkahankkeeseen ei yleiskaavassa osoitetuilta alueilta löydy sopivaa tonttia eikä kaikkia alueita voi ottaa käyttöön nopeasti. Pitäisikö silloin todeta, että uusia alueita onkin rajallisesti?
Ennen yleiskaavan laatimista arvioitiin tarvetta uusille työpaikka-alueille seuraavan 25 vuoden aikana. Tuo tarve oli vähintään 500 hehtaaria yleiskaavallisina varauksina. Tämän perusteella alueita olisi siis riittävästi. Aika näyttää, mitkä alueista lopulta toteutuvat ja milloin.
Sarita Nordstrand
Erikoissuunnittelija, joka työskentelee yleiskaavan työpaikka-alueiden ja viestinnän parissa
