Minne uudet pientaloalueet rakennetaan Jyväskylässä? KymppiR-ohjelma toimii yleiskaavaa toteuttavana välineenä

Yleiskaavassa määritellään yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin tavoitetila. Yleiskaava ei kuitenkaan ota suoraan kantaa siihen, missä järjestyksessä esimerkiksi yksittäisiä uusia asuinalueita tulisi toteuttaa. Tässä työkaluna toimii maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma KymppiR. Tuoreimmassa KymppiR-ohjelmassa on avattu tarkemmin yleiskaavatyön yhteydessä laadittua pientaloalueiden edullisuustarkastelua ja sen antia tulevien vuosien tonttitarjonnan suunnitteluun.
KymppiR-ohjelma määrittää yleiskaavan uusien asuinalueiden avaamisen aikataulut
KymppiR-ohjelma on vuosittain rullaavasti päivitettävä ohjelma, jossa määritetään uusien asuinalueiden toteutuksen ajankohtia. Ohjelmassa linjataan kuinka paljon ja millaisia tontteja tulisi asemakaavoittaa, jotta tonttitarjonta on riittävää, kysyntää vastaavaa ja alueellisesti monipuolista. Ohjelmassa seurataan tiiviisti muun muassa asumisen ja asuinrakentamisen ilmiöitä sekä arvioidaan mihin suuntaan kehitys on menossa ja onko kehitykseen syytä pyrkiä vaikuttamaan jollain tavalla.
Jyväskylän yleiskaavan 2050 yhtenä keskeisenä lähtöselvityksenä on laadittu tarkastelu tulevaisuuden pientaloalueista. Selvitys tuottaa lähtökohtia tulevaan uuteen yleiskaavaan sekä KymppiR-ohjelman uusien pientaloalueiden ohjelmointityöhön. Selvityksessä on muodostettu kokonaiskuva pientalorakentamisen kaavallisista tarpeista ja parhaiten pientalorakentamiseen soveltuvista alueista tuleville vuosikymmenille. Taustaksi on kuvattu viimeisimpiä pientalorakentamisen kehitystrendejä Jyväskylässä sekä laadittu skenaarioita pientalorakentamisen tarpeesta. Selvitys julkaistiin tuoreimman KymppiR2024-ohjelman yhteydessä.
Pientalorakentamisen huippuvuodet ovat jo takana - sijainti on entistä tärkeämpi kriteeri
Selvitys osoittaa, että omakotitalorakentamisen määrä Jyväskylässä on vähentynyt 2010-luvun taitteen huippuvuosista. Rivitalorakentaminen on pitänyt pintansa ja nousevana ilmiönä pientalorakentamisessa on näkynyt paritalorakentamisen kasvu. Yhä suurempi osuus omakoti- ja paritaloista rakennetaan asemakaavoitetulle alueelle, kaupungin luovuttamille tonteille. Sijainti on yhä keskeisempi kriteeri kysynnässä. Hyvien palvelutarjonnan ja joukkoliikenneyhteyksien äärillä olevilla alueilla tonttikauppa on viime vuosiin saakka käynyt kuumana, vaikkakin pientalorakentaminen on nyt kokonaisuudessaan hiljentynyt talouden suhdanteista johtuen. Purkavan uudisrakentamisen merkitys pientalotuotannossa on ollut kasvussa erityisesti keskustaajaman alueella. Hyvillä sijainneilla olevia vanhoja, todennäköisesti huonokuntoisia omakotitaloja on purettu, ja tilalle on tullut uutta ja osin myös tiiviimpää pientalorakentamista. Tämän ilmiön merkitys tuskin vähenee jatkossakaan.

Yleiskaavassa varaudutaan moniin eri kehityskulkuihin
Kuinka paljon uusia pientaloalueita jatkossa tarvitaan ja minne niitä tulisi kaavoittaa? Pientalorakentamisen kysyntä on sidoksissa muun muassa väestökehitykseen ja asukkaiden asumismieltymyksissä tapahtuviin muutoksiin, joiden ennakoiminen ei pitkällä aikajänteellä ole aivan yksiselitteistä. Asuntomarkkinoille arvioidaan jatkossa vapautuvan myös nykyistä enemmän vanhoja pientaloja väestön ikääntymisen myötä. Nämä talot eivät tosin välttämättä vastaa esimerkiksi lapsiperheiden asumisen tarpeita, vaikka alueilla olisikin jo valmis kunnallistekniikka ja palvelut lähellä. Monen haaveissa siintää oman talon rakentaminen. Selvityksen yhteydessä tehdyt skenaariot uusien pientalotonttien tarpeesta osoittavat, että kokonaisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät, joiden yhteisvaikutuksesta päädytään hyvin erilaisiin kaavoitustarpeisiin niin määrällisesti kuin alueellisesti. Yleiskaavan tehtävänä on varautua vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin ja osoittaa yhdyskuntarakenteellisesti tarkoituksenmukaiset alueet muun muassa asumiselle.
Selvityksessä tarkasteltiin yhteensä 14 potentiaalisen pientaloalueen edullisuutta ja soveltuvuutta tulevaisuuden pientaloalueeksi useista eri näkökulmista. Alueita arvioitiin muun muassa suhteessa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiin, kunnallistekniikan kustannuksiin, tonttikysyntään sekä maanomistuksen tilanteeseen. Lopputuloksena tarkastelun mukaiset pientaloalueet jaettiin neljään eri koriin potentiaalinsa perusteella. Parhaimmat kriteereihin vastaavat alueet (kori A) löytyivät Läntisestä Palokasta ja Köhniöntaukselta. Myös Jyskänlaakso, Sarvivuori ja Sääksvuori (kori B) osoittautuivat alueiksi, joilla kysyntää arvioidaan riittävä monessa skenaariossa. Osa alueista (kori C) voi olla potentiaalisia uusia pientaloalueita, mikäli pientalorakentamisen kysyntä säilyy korkeana. Muut alueet (D) eivät näyttäytyneet monesta eri syistä potentiaalisilta pientaloalueilta. Niiden varaaminen pääosin taajamarakenteen laajenemiselle on kuitenkin perusteltua uutta yleiskaavaa laadittaessa.
Korin A ja B alueilla voidaan yhdessä Kauramäen ja nyt jo vireillä olevien kaavojen kanssa vastata suurelta osin 2030-luvun uusien pientaloalueiden kaavoitustarpeisiin, kenties jopa pidemmänkin aikavälin tarpeisiin. KymppiR-ohjelman tehtävänä on seurata säännöllisesti muun muassa pientalorakentamisen ilmiöitä ja arvioida kriittisesti, mikä määrä tonttitarjontaa on vuositasolla tarkoituksenmukaista, jotta varmistetaan alueiden toteutuminen kohtuullisessa aikataulussa.

Monipuolisuutta pientalotonttitarjontaan
Perinteinen yhden asunnon omakotitalo on edelleen suosituin pientalorakentamisen muoto. Sijainnin noustessa yhä painavammaksi kriteeriksi oman kodin valinnassa, tarvitaan myös entistä monimuotoisempaa pientalorakentamista. Tämä on tunnistettu myös kaupunginvaltuuston keväällä 2024 hyväksymässä Jyväskylän asumisvisio 2035:ssa.
Yksi visiosuosituksista on monipuolinen ja kehittyvä pientaloasuminen, jonka myötä tavoitellaan tuottajamuotoisten ja kaupunkimaisten pientalojen tuotannon lisäämistä. Tuottajamuotoisella pientalotuotannolla tarkoitetaan rivitaloja sekä pari- ja erillispientaloja, joiden tontit luovutetaan ammattirakentajille.
Etenkin niillä pientaloalueilla, joilla arjen matkat sujuvat hyvin kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä, halutaan jatkossa omakotitalorakentamisen painottaa tuottajamuotoista pientalorakentamista. Parhaillaan työstettävässä yleiskaavaluonnoksessa tullaan tarkemmin ottamaan kantaa siihen, millä alueilla Jyväskylässä nämä edellytykset toteutuvat parhaiten.
Yleiskaavaluonnos keskustelun pohjana
Viime vuosina useat uudet pientalokaavat ovat herättäneet asukkaissa paljon keskustelua - sekä puolesta että vastaan. Yleiskaavaluonnos on tulossa nähtäville vuoden vaihteen jälkeen ja silloin onkin oivallinen keskustelun paikka muun muassa sille, minne uutta pientalorakentamista tulisi Jyväskylässä kohdentaa. Toivomme runsasta osallistumista ja keskustelua.
Anna Isopoussu
projektipäällikkö, joka vastaa KymppiR-ohjelman koordinoinnista ja yleiskaavan mitoituksesta