Hyppää pääsisältöön
Kuva
Jyväskylässä edistetään kävelyä ja pyöräilyä. Kuva Tero Takalo-Eskola
Jyväskylän kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030, mikä tarkoittaa sitä, että kaupungin tavoitteena on vähentää päästöjään 80 prosentilla vuoden 2007 päästötasosta vuoteen 2030 mennessä.
Kuva
Jyväskylässä edistetään kävelyä ja pyöräilyä. Kuva Tero Takalo-Eskola

Ilmastonmuutos näkyy jo nyt tavoissamme olla kaupungissa. Esimerkiksi kesien aiempaa kuumemmat päivät ja paahteinen aurinko saavat meidät hakeutumaan varjoon ja ympäristötiedon lisääntyessä pyrimme monet ilmastotekoihin arkipäiväisissä toimissamme – kierrätämme roskamme, kävelemme arjen matkoja ja valitsemme vähäpäästöisemmän sähkösopimuksen ja ruoka-annoksen. 

Hiilineutraali Jyväskylä 2030 – Yleiskaava 2050

Jyväskylän kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030, mikä tarkoittaa sitä, että kaupungin tavoitteena on vähentää päästöjään 80 prosentilla vuoden 2007 päästötasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2022 kokonaispäästöt olivat laskeneet vuoden 2007 tasosta 47 prosenttia.

 

Kuva
Päästölaskentataulukko. Kuva Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Jyväskylän päästöt ovat laskeneet vuoden 2007 päästötasosta 47 prosenttia. Kaupungin päästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 517 kt CO2e. Tarkemmin laskelmiin voi tutustua Suomen ympäristökeskuksen (Syke) sivustolla. 

Päästövähennysten taustalla ovat olleet erityisesti muutokset energiantuotannossa ja -käytössä, joiden ansiosta sähkön, lämmityksen ja tieliikenteen päästöt ovat laskeneet. Myös yhdyskuntarakennetta on pitkäjänteisesti kehitetty ilmastonäkökulmia huomioiden. Esimerkiksi viimeisimmän yleiskaavan myötä uusi rakentaminen on sijoittunut suuressa määrin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle, mikä tukee kestävän liikkumisen toteutumista.

Suunta on siis oikea, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta pääsisimme tavoitteeseemme seuraavan viiden vuoden aikana. Kestäviä kulkutapoja tulee edistää ja energian tuotannon ja kulutuksen päästöjä edelleen vähentää.

Yleiskaava kuitenkin katsoo jo hiilineutraaliustavoitettakin kauemmaksi vuodelle 2050. Millaisia asioita kestävän kaupungin toteutumiseksi täytyy huomioida?

Yleiskaavan avulla luodaan kaupungin kokonaiskuva

Yleiskaavassa luodaan suuret linjat, joiden sisällä kestävää arkea eletään.

Kaupungistuminen vaikuttaa siihen, että Jyväskylän asukasmäärän arvioidaan kasvavan ja ihmiset tarvitsevat paikkoja asua, opiskella, työskennellä ja viettää aikaa. Asumisen paikkojen sijoittuminen suhteessa esimerkiksi palveluihin vaikuttaa siihen, miten ihmiset pääsevät liikkumaan itselleen tärkeisiin paikkoihin. Rakentamisen sijoittumiseen vaikuttavat taas monet tekijät aina alueiden rakennettavuudesta kaupunkirakenteen kokonaisuuden kehittymiseen. 

Täydennysrakentamista suosimalla rakennetaan tiivistä kaupunkia, mahdollistetaan kestävä liikkuminen ja hyödynnetään olemassa olevaa, mutta tilaa tulee jättää myös kaupunkivihreälle ja hulevesille. Toisaalta tiivis kaupunki voi olla altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten helteiden lisääntyessä voimistuvalle lämpösaarekkeiden muodostumiselle. Lämpösaarekkeet taas altistavat kuumarasitukselle ja lisäävät kuumuuteen liittyviä terveysriskejä. 

Uusimpien päästölaskentamenetelmien ja laskureiden avulla voimme käsitellä aiempaa paremmin erilaisia ilmastonäkökulmia samanaikaisesti. Niiden avulla voimme tarkastella esimerkiksi suunnitelmien vaikutusta hiilinieluihin ja -varastoihin sekä arvioida rakentamisesta koituvia päästöjä. Samalla voimme ottaa huomioon jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen päästöt ja pyrkiä tukemaan uusiutuvan energian tuotantoa ja kiertotaloutta. Kaikkia näkökulmia ei kuitenkaan voida laskureihin sisällyttää, vaan rinnalle tarvitaan myös laadullista arviointia ja laajempaa yhteiskunnan kehityksen havainnointia.

 

Kuva
Yleiskaavatasoinen päästölaskentatyökalu. Kuva Ella Tammisto

Testauskäytössä olevalla yleiskaavatasoisella ilmastotyökalulla tarkastellaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja uuden yleiskaavan päästöjä ruutupohjaisesti. Laskuri ottaa huomioon liikenteen, energian ja rakentamisen päästöt.

 

Kestävyys rakentuu monista pienistä paloista

Sekä yleiskaavaan että ilmastonmuutokseen liittyy epävarmuustekijöitä. Varmaa kuitenkin on, että yleiskaavan avulla määritellään reunaehdot kaupungin rakentumiselle. Mitä enemmän päästöjä saadaan laskettua globaalisti nyt, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin paikallisiin vaikutuksiin tulevaisuudessa. 

Luonnon monimuotoisuus ja ihmisten hyvinvointi liittyvät myös vahvasti ilmastoteemoihin ja ilmastonäkökulmia tukemalla voimme tukea myös monimuotoisuutta ja hyvinvointia. 

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on ilmastoteko, mutta tukee myös ihmisten terveyttä. Viheralueista huolehtiminen taas liittyy niin hiilinielujen ja -varastojen näkökulmiin kuin viihtyisyyteen, virkistyskäyttöön ja monimuotoisuuden lisäämiseen kaupunkiympäristössä. Kulttuuriperinnön vaaliminen ja olemassa olevan hyödyntäminen tuottaa kiinnostavia paikkoja ja jatkuvuutta tulevaisuuteen, mutta lisäksi olemassa olevaa korjaamalla ja tuunaamalla voimme edistää kiertotalouden periaatteita. Joskus eri näkökulmat voivat kuitenkin myös olla ristiriidassa keskenään, jolloin avoin keskustelu niiden merkityksestä korostuu.

Yleiskaavan valmisteluun kannattaa osallistua ja ilmastotekoja edistää jo nyt omassa arjessa. Yleiskaavassa luodaan suuret linjat, minkä jälkeen siirrytään tarkempaan suunnitteluun asemakaavoituksessa. 

Lopulta kestävä ja viihtyisä kaupunki luodaan yhdessä arjessa - pienistä paloista.

 

Ella Tammisto

Kirjoittaja työskentelee ilmastoviisasta kaavoitusta edistävän hankkeen koordinaattorina Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelussa ja pyöräilee kaikkialle, jos vain mahdollista

Asiasanat: