Sisätilojen melu

Ympäristöterveys valvoo sisätilojen, kuten asuntojen ja muiden oleskelutilojen, meluolosuhteita. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Yksilöllinen herkkyys äänille vaihtelee suuresti.

Asuinympäristössä on monia melulähteitä. Rakennusten sisäisiä melulähteitä ovat erilaiset tekniset järjestelmät (esim. ilmanvaihto) ja rakennuksissa harjoitettava toiminta (esim. ravintola), jotka voivat aiheuttaa meluhaittaa asuntoihin.

Asumisesta aiheutuvat äänet asuinkiinteistöissä (mm. koiran haukunta, lasten äänet tai pianon soitto) eivät ole terveydensuojelulain soveltamisalaan kuuluvaa melua. Näissä asioissa tulee kääntyä taloyhtiön tai isännöitsijän puoleen.

Naapuruston asukkaiden tavanomaisesta poikkeava ja häiritsevä asuminen on ensi sijassa yhtiön sisäiseen järjestykseen kuuluva asia, jossa tulee kääntyä taloyhtiön tai viime kädessä poliisin puoleen.

Ympäristöterveyteen voidaan tehdä asunnontarkastuspyyntö, mikäli meluhaitan selvittäminen ei muutoin etene. Asian selvittämiseksi tehdään tarkastus ja tarvittaessa sovitaan melumittaus tai edellytetään vastuutahoa selvittämään asiaa yhteistyössä ns. ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

Asumisterveysasetuksessa on annettu asuntojen sisämelun toimenpiderajat, joita ovat  

• päivä- ja yöaikainen keskiäänitaso
• pienitaajuinen melu
• yöaikainen musiikkimelu tai muu vastaava unihäiriötä aiheuttava melu
• teknisten laitteiden aiheuttama melu