Perustietoja Jyväskylän kaupungin metsistä

Kasvupaikat ovat reheviä ja kasvu hyvää

Suurin osa kaupungin omistamista metsistä (8700 hehtaaria) on kangasmaita, soita on vain noin 500 hehtaaria. Metsät ovat kasvupaikoiltaan hyvin reheviä, sillä noin kolmasosa pinta-alasta on lehtomaisia kankaita tai sitä rehevämpiä kasvumaita. Noin puolet pinta-alasta on kasvupaikkatyypiltään tuoreita kankaita. Loput kasvupaikoista on pääasiassa kuivahkoja kankaita ja pieni määrä tätä karumpia kasvupaikkoja. 

Rehevien kasvupaikkojen ansiosta Jyväskylän kaupungin metsien kasvu on tällä hetkellä hyvää. Kokonaiskasvu (2018) on noin 53 000 m3/vuosi ja keskimääräinen kasvu on 6,2 m3/hehtaari/vuosi. Puusto kuitenkin ikääntyy, eikä vanha puusto enää kasva niin hyvin kuin nuorempi puusto kasvaisi. Puuston vuosittainen kasvu heikentyy laskelmien mukaan 50 vuoden laskentajaksolla yli 20%, noin 53 000 m3:sta 41 600 m3:iin. Keskimääräinen puuston vuosittainen kasvu putoaa 6,2:sta m3:sta alle 5 m3:iin hehtaaria kohden.

Metsät ovat puustoisia ja melko iäkkäitä

Kokonaisuudessaan kaupungin metsissä on puustoa noin 1,6 miljoonaa m3. Ainespuustoa on keskimäärin 179 m3 hehtaarilla. Kaupungin omistamien metsien keski-ikä on 60 vuotta. 
Kehitysluokkarakenteeltaan puusto jakautuu siten, että yli 65 % metsistä on varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä. Nuoria kasvatusmetsiköitä ja taimikoita on yhteensä noin 30 % pinta-alasta.

Puusto jakautuu puulajeittain siten, että kokonaistilavuudesta noin 79 % on kuusta ja mäntyä. Koivua on noin 18 % ja muita lehtipuita sekä muita havupuita on yhteensä hiukan yli 3 %. Noin puolet puustosta on tukkipuuta.

Viidenkymmenen vuoden laskentajaksolla kokonaispuumäärä tulee kehittymään siten, että puumäärä lisääntyy 27 prosenttia, noin 1 600 000 m3:sta reiluun 2 000 000 m3:iin. Kokonaispuuston keskitilavuus kasvaa 185 m3:sta 235 m3:iin hehtaarilla. Viidenkymmenen vuoden kuluttua yli puolet kaupungin omistamista metsistä on 80-vuotiaita tai sitä vanhempia.