Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa

Ennen suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamispäätöksen hakemista on hankkeesta syytä olla yhteydessä rakennusvalvontaan lupatarpeen selvittämiseksi.

Suunnittelutarveratkaisusta- tai poikkeamisesta päättää Jyväskylän kaupungissa toimenpiteen tai poikkeamisen laadusta riippuen joko viranhaltija tai kaupunkirakennelautakunta.

Suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä tulee hakea hyvissä ajoin ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika on noin 2 - 3 kuukautta.

Suunnittelutarveratkaisu

Rakennettaessa suunnittelutarvealueelle, tarvitaan yleensä erillinen suunnittelutarveratkaisu ennen rakennusluvan hakemista. Suunnittelutarveratkaisu tarvitaan (MRL 16 §),

• rakennettaessa alueelle, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.
• sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.
• rakennettaessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueeksi osoitetulle alueelle.

Suunnittelutarveratkaisua ei kuitenkaan tarvita, kun kyse on (MRL 137.2 §),

• olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamisesta
• olemassa olevan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen rakentamisesta
• rakennuksen korjaamisesta tai asuinrakennuksen vähäisestä laajentamisesta.

Suunnittelutarveratkaisun myöntäminen edellyttää, että rakentaminen:

• ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
• on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja
• on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Ranta-alueiden suunnittelutarveasiat ratkaistaan poikkeamisluvilla (MRL 72 §).

Poikkeamislupa

Mikäli rakennushanke poikkeaa kaavasta, rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, rajoituksista tai kielloista tai muista rajoituksista, tarvitaan ennen rakennuslupaa poikkeamispäätös.

Myös rakentamiseen ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa sellaista ranta- tai yleiskaavaa, jota voitaisiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena, tarvitaan poikkeamispäätös ennen rakennuslupaa.

Poikkeamispäätöstä rannan suunnittelutarpeesta ei kuitenkaan tarvita rakennusjärjestyksen sallimissa rajoissa muun muassa (MRL 72.3 §),

• olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin rakennettavan talousrakennuksen rakentamiseen
• asuinrakennuksen korjaamiseen tai vähäiseen laajentamiseen

Poikkeamiseen tulee aina olla erityinen syy (MRL 171 §). Poikkeamishakemuksessa tulee selkeästi ilmoittaa poikkeamiset sekä mitkä ovat erityiset syyt poikkeamisille ja perustella ne. Poikkeamisen on pääsääntöisesti johdettava parempaan tulokseen, kuin mihin päästäisiin säännösten mukaisella rakentamisella. Poikkeamisen syyn tulee olla maankäytöllinen eikä esimerkiksi taloudellinen. Pyrkimys tinkiä kustannuksia ei ole kelvollinen syy poikkeamiselle.

Poikkeamisen kaavamääräyksistä tulee sopeutua kaavan periaatteisiin ja tavoitteisiin. Tuore kaava katsotaan varsin sitovaksi. Voimassa oleva vanha kaava saattaa sisältää määräyksiä, joista on tarkoituksenmukaista poiketa, jotta tilanne saadaan vastaamaan ajankohtaisia ja tarkoituksenmukaisempia ohjeita ja säännöksiä. Päätöksenteossa harkinta on tapauskohtaista ja siinä otetaan huomioon myös rajanaapureiden naapureiden, lähiasukkaiden ja muiden osallisten mielipiteet.

Poikkeamispäätöksen myöntäminen edellyttää, että poikkeaminen:

• ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle eikä alueiden käytön muulle järjestämiselle
• ei vaikeuta luonnonsuojelun eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista
• ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia