Usein kysyttyä asemanseudun suunnittelusta
Miksi kaupunki tutkii asemanseudun kehittämistä?
Asemanseutu on osa Jyväskylän keskustan kehittämistä. Pääjunarata, ratapiha-alue sekä Rantaväylä rajoittavat keskustan laajenemista ja katkaisevat yhteyden Lutakkoon. Kun kauppatori siirtyy Asema-aukiolle, siirtyy myös keskustan painopiste lähemmäksi asemanseutua. Tällöin on tarve yhdistää ydinkeskusta Lutakkoon myös tältä kohdin. Asemanseudun kehittämisessä on tutkittu, miten Lutakon ja ydinkeskustan voi yhdistää ja missä asemaseudun ympäristössä on mahdollista täydennysrakentaa. Kannen lisäksi täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on esimerkiksi Hannikaisenkadun varrella ja messu- ja kongressikeskus Paviljongin alueella. .
Miksi yhdistämiseen on esitetty kantta?
Kantta on tutkittu vaihtoehtona uudelle kävelyn ja pyöräilyn sillalle. Kansi mahdollistaa siltaa yhtenäisemmän kaupunkirakenteen, ja kannelle on mahdollista sijoittaa rakentamista ja erilaisia ydinkeskustan toimintoja. Osa kannen kustannuksista voidaan kattaa myös päällä tulevalla rakentamisella. Myös uutta kävelyn ja pyöräilyn siltavaihtoehtoa on tutkittu.
Yhteyden toteuttamista alikulkuna ei pidetä mahdollisena korkeiden kustannusten takia. Jyväskylän asemanseudulla maan alle rakentaminen on vielä tavanomaista kalliimpaa maaperän ja pohjaveden takia.
Miksi kansi ei ole laajempi ja kata koko ratapihaa?
Laajan kannen hinta olisi monia satoja miljoonia, eikä kustannuksia pystyttäisi kokonaan kattamaan kannelle tulevasta rakentamisesta saatavilla tuloilla. Kansirakentamiseen liittyvät turvallisuusvaatimukset myös kasvavat, mitä laajemmasta kannesta on kysymys. Kaikkia ratapihan toimintoja ei voi sijoittaa kannen alle, eli laaja kansi vaatisi ratapihan osien tai koko ratapihan siirtoa.
Kansi tarkoittaa reunoiltaan noin 10 metriä korkeaa rakennetta. Tämä vastaa noin kolmea kerrosta ja siihen tulisi vielä muuta rakentamista päälle. Tällaisen rakenteen sovittaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on haastavaa samoin kannelle tulevan liikenteen järjestäminen. Hankkeen rakentumisaikataulu olisi hyvin pitkä, monia kymmeniä vuosia.
Miksi ratapihaa ja Rantaväylää ei laiteta tunneliin?
Jyväskylän asemanseudulla maanpinnan alle rakentaminen on hyvin kallista maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden takia. Lisäksi rataan pitäisi tehdä muutoksia huomattavan pitkältä matkalta varsinaisen tunnelin ulkopuolella, mikä nostaisi kustannuksia entisestään. Näin suurta muutosta ei välttämättä voida tehdä ilman merkittävää haittaa pääradan ja ratapihan toiminnalle. Ratapihan maan alle liittyy samanlaisia teknisiä turvallisuuteen liittyviä haasteita kuin koko ratapihan kattavassa kannessa (katso edellinen kysymys).
Milloin kansi rakennetaan?
Kantta ei ole vielä päätetty rakentaa. Nyt on selvitetty, onko kannen rakentaminen ylipäänsä mahdollista. Toteutusedellytysten selvitys konkretisoi visiota, jossa Jyväskylän ydinkeskusta ja Lutakko yhdistyisivät nykyistä paremmin. Mahdolliset päätökset toteuttamisesta tekee kaupunginvaltuusto vasta myöhemmin. Lisäksi tarvitaan myös tulevien toteuttajatahojen päätökset.
Kannen toteuttamispäätöksen vaikuttaa moni tekijä. Käytännössä kokemukset muualta ovat osoittaneet, että alustavan suunnittelun käynnistymisestä rakentamisen aloitukseen kuluu helposti kymmenen vuotta. Kaupunki- ja rakennesuunnittelun lisäksi aikaa tarvitaan myös sopimusneuvotteluihin eri osapuolten välillä sekä toteuttajatahojen löytämiseen.
Miksi ratapiha-aluetta ei siirretä tai poisteta?
Jyväskylässä on poistettu tarpeettomaksi käyneitä rata-alueita aiemmin esimerkiksi veturitallin ympäristön, Matkakeskuksen ja Lutakon rakentamisen yhteydessä. Vuosina 2016-2017 kaupunki ja valtio selvittivät, voidaanko nykyiseltä ratapiha-alueen raiteita poistaa tai siirtää (ratapihaselvitykset). Ratapihan osittainen siirtäminen esimerkiksi Seppälänkankaan lähistölle maksaisi karkeasti arvioiden 100 miljoonaa.
Osittainen siirto tai poisto ei ole tällä hetkellä mahdollista, sillä ne vaikeuttaisivat ratkaisevasti ratapihatoimintoja ja tavara- ja henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä ja tulevia kehittämismahdollisuuksia. Tilanne voi toki joskus muuttua, mutta ainakaan tällä hetkellä ratapihan tai sen osien siirtäminen ei ole näköpiirissä. Kaupunki ei myöskään yksipuolisella päätöksellä voi ottaa rata- tai tiealueita muuhun käyttöön.
Ratapihan siirtäminen ei ratkaisisi kokonaan Lutakon ja keskustan yhdistämisen haasteita. Vaikka tavarajunaliikenteen toiminnot siirtyisivät, pitäisi edelleen ylittää pääjunarata ja Rantaväylä. Ylitettävä yhteys olisi tuolloin noin 80 metriä nykyisen 130 metrin sijasta. Lisäksi vapautuvien maa-alueiden hyödyntämiseksi pitäisi myös Rantaväylää siirtää, mikä nostaisi kokonaiskustannuksia.
Tutustu tarkemmin tehtyihin ratapihaselvityksiin.
Voiko ratapihan päälle tai läheisyyteen rakentaa?
Jyväskylässä ja muualla Suomessa on esimerkkejä ratapihan ja tien läheisyyteen tai päälle rakentamisesta. Tällaisilla alueilla pitää ottaa huomioon esimerkiksi melun ja tärinän aiheuttamat haitat. Ratapihaan ja Rantaväylään liittyviä haitta- ja turvallisuuskysymyksiä on tarkasteltu periaatesuunnitelmassa, mutta niitä pitää selvittää tarkemmin myös jatkosuunnittelussa. Jyväskylän ratapiha ei ole vaarallisten aineiden säilytykseen tarkoitettu ratapiha eli niiden aiheuttamat turvallisuusriskit ovat pienemmät kuin jollain muilla ratapihoilla Suomessa. Riskien ja haittojen arviointi vaikuttaa tuleviin rakentamispäätöksiin.
Mitä kannen toteuttaminen maksaisi Jyväskylän kaupungille?
Kansirakentamisesta ja siltojen toteuttamisesta on hyvin karkeat kustannusarviot. Selvityksessä esitetyn kannen hinnaksi on arvioitu 60 miljoonaa euroa, jonka lisäksi voi tulla muita toteuttamiseen liittyviä kuluja. Kannen toteuttaminen tuo myös tuloja sen päälle tulevasta rakennusoikeudesta. Selvityksen perusteella kannen kustannuksia ei pystytä kattamaan saadulla rakennusoikeudella, eli kannen toteutuminen edellyttäisi kaupungin osallistumista rakentamisen kustannuksiin.
Kaupungin osallistumista harkittaessa on otettava huomioon myös saatavat hyödyt, kuten uudesta sillasta mahdollisesti säästyvät kustannukset. Päätökset kaupungin mahdollisesta osallistumisesta tekee Jyväskylän kaupunginvaltuusto. Tällaisten päätösten tekeminen ei ole kuitenkaan suunnitelmissa lähivuosille.