Liikennejärjestelyt

Liikennejärjestelyt

Lähtökohtaisesti se, miten liikenne järjestetään päätetään jo kaavoitusvaiheessa. Katusuunnitelma noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa ja on tarkkuustasoltaan kaavaa tarkempi suunnitelma. Katusuunnitelmassa suunnitellaan tarkemmalla tasolla asemakaavavaiheessa jo päätetyt ratkaisut.

Kaupungin eri alueet ovat rakentuneet eri vuosikymmenillä. Osa alueista on suunniteltu ja rakennettu maalaiskunnan aikana. Tästä syystä vanhempien ja uudempien asuinalueiden liikennejärjestelyissä voi olla aikakauden tuomia eroavaisuuksia.

Katuja uudistetaan niiden kunnon perusteella

Kun vanhat kadut ovat rakenteeltaan ikänsä päässä, niitä peruskorjataan korjausvelan hillitsemiseksi. Jos korjaustoimenpiteeksi päädytään valitsemaan saneeraus, jossa kunnostetaan myös kadun rakenteet, tehdään kadulle ensin katusuunnitelma. Katusuunnittelun yhteydessä tarkistetaan kadun päivitys- ja muutosmahdollisuudet ja tarpeet. Suunnittelua tehdään yleisten suunnitteluohjeiden mukaisesti. Joissain tapauksissa kaupungin omistama maa-alue voi rajoittaa suunnittelua esimerkiksi katujen leveyden suhteen, katutilaa kun ei voi suunnitella kiinteistöjen alueelle.

Aina ei perusteellinen kadun saneeraus ole tarpeen. Jos kadun maanalaiset rakenteet ovat vielä hyvässä kunnossa, uudelleenasfaltointi riittää. Tällöin kadulle ei tehdä katusuunnitelmaa eikä päällystystyön yhteydessä muuteta kadun nykytilaa. Ainoastaan asfaltti uusitaan.

Kadun käyttäjien liikennekäyttäytyminen luo viihtyisyyden

Liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten valvominen kuuluu poliisin tehtäviin. Poliisille voi ilmoittaa toistuvista liian korkeista nopeuksista tai liikennemerkkien noudattamatta jättämisestä asuinalueilla. Ennen poliisiavun pyytämistä on hyvä mainita itse kohteliaasti ylinopeudesta naapurustolle tai ylinopeutta ajavalle naapurille. On mahdollista, että tilanne ratkeaa, kun asukkaat käyvät itse rakentavaa keskustelua keskenään.

Hidastealoitteet

Kaupunkirakennelautakunta on päättänyt vuonna 2015 hidasteiden käyttö- ja toteuttamisperiaatteista Jyväskylässä.

Jokaisella kuntalaisella on oikeus tehdä töyssy- tai hidastealoite. Kuntalaisten aloitteiden tulee olla kirjallisia ja aloitteessa tulee ilmetä kohteen tarkka sijainti, perustelut ja nimilista, josta selviää asukkaiden kannatus. Aloitteen voi palauttaa Kaupunkirakenteen neuvontaan joko kirjeitse tai sähköpostitse. Jyväskylän kaupungilla on käytössä hidastealoitteiden pisteytysjärjestelmä, jonka avulla hidastetoiveet voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. Hidastealoitteen tutkimiseen käytetään muun muassa liikennelaskentaa ja nopeusmittauksia.

Kaupunki saa satoja hidastealoitteita vuodessa. Kaupungin pieniin liikennejärjestelymuutoksiin käytössä oleva määräraha mahdollistaa tällä hetkellä noin kymmenen pienen kohteen muutoksen vuodessa. Kaikki kohteet eivät toki ole hidasteita, vaan kohteisiin lukeutuu myös pieniä suojateiden parannustöitä. On siis täysin mahdotonta toteuttaa kaikkia toivottuja hidasteita, eikä se ole aina tarkoituksenmukaistakaan. Hidastetöyssyillä on myös huonoja puolia, sillä ne voivat aiheuttaa lähitaloille myös ylimääräistä melua. Taloudellisesta rahankäytöstä ja hidasteiden vaikutuksista johtuen hidastealoitteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Nopeusnäytöt

Kaupungilla on muutamia siirrettäviä nopeusnäyttöjä. Nopeusnäyttöjä sijoitetaan pääasiassa oppilaitosten ja päiväkotien läheisille pää- tai kokoojakaduille, joilla liikkuu lapsia ja nuoria. Samoja nopeusnäyttöjä kierrätetään eri alueilla ja niiden sijainnit vaihtelevat.