Hyppää pääsisältöön
Kuva
Kemun uutta perusnäyttelyä suunnittelemassa. Kuva Keski-Suomen museo (KeMu)
Pääsisältö

Arviointitehtävä

Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkistrategian toteutumista: strategian mittareiden toteumatietojen perusteella (lähde: kaupunkistrategian toteumaraportti kaupungin kotisivuilla), tilinpäätösten ja toimintakertomusten toteumatietojen, strategiaa toteuttavien ohjelmien sekä valtuustotason sopimusten perusteella.

  • Miten kaupunkistrategian toteutumista on seurattu ja raportoitu valtuustolle (tilinpäätökset ja toimintakertomukset) ?
  • Mitkä ovat strategian neljän kärjen kehityssuunnat valtuustokaudella/miten strategia on toteutunut?
  • Miten kaupunginhallitus on ohjannut ja yhteensovittanut strategian toteuttamista?

Katso kaupunkistrategian arviointi

Kehittämiskohteet/suositukset uudelle valtuustokaudelle strategiaohjelman päivitykseen

  • Kaupunkistrategian tavoitteissa on valtuustokaudella edetty melko hyvin. Erityisen ilahduttavaa on resurssiviisauden vahvistuminen.
  • Valtuuston tehtävä on ohjata kaupungin toimintaa kaupunkistrategian avulla. Kaupunkistrategian arvioinnin ja seurannan muodot tulisi määritellä strategiaa laadittaessa, mitä ja milloin raportoidaan sekä miten poikkeamiin reagoidaan. Kuntalain mukaan kaupunkistrategia tulee tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.10.2017 strategian valtuustokaudelle 2017-2021.
  • Kaupunkistrategia sisältää neljä kärkeä, näihin liittyen 23 teemaa tai tavoitetta ja 36 mittaria. Kahdeksalle teemalle ei ole asetettu mittaria.
  • Kaupunkistrategian tavoitteille olisi hyvä määritellä tavoitetasot, jotka kuvaavat tavoitteessa etenemistä. Tavoitetasojen määrittäminen helpottaisi vaadittavien resurssien suunnittelua talousarvioon ja -suunnitelmaan.
  • Kaupungin kotisivujen seurantaraporttia voisi kehittää mittareiltaan monipuolisemmaksi ja ajantasaisempaan suuntaan.  
  • Kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisilla toimenpiteillä ja niiden toteutumisen seurannalla voidaan vaikuttaa myös kaupungin tulorahoituksen vahvistumiseen kasvavan kaupungin palvelutarpeisiin. Kaupunki tiedottaa erilaisten elinvoimaan liittyen tutkimusten ja selvitysten tuloksia, mutta niiden yhteys ja raportointi voisi olla tiiviimmin kytketty kaupunkistrategiaan. Raportointiin voisi liittää enemmän analyysia toimintaympäristön kehittymisestä haluttuun suuntaan.
  • Kaupunkistrategian arvioinnin ja seurannan kannalta olisi tärkeää, että toimeenpanevista ohjelmista löytyisi johdonmukainen yhteys valtuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan. Strategian seurantaa ja johtamistyötä helpottaisi, mikäli toimeenpanevissa ohjelmissa käytettäisiin samoja tavoitelauseita kuin kaupunkistrategiassa. Strategian toteuttaminen edellyttää vuoropuhelua ”ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin” niin, että toiminnassa havaitut tarpeet (kokemustieto, selvitykset, tutkimukset) vaikuttavat strategian tarkistuksiin.
  • Kaupunkistrategian toteutumisen seurannan kannalta on tärkeää, että hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista/asukkaiden hyvinvoinnin tilaa voidaan seurata systemaattisella valtuustokausittain kerättävällä datalla kaikista ikäryhmistä.
  • Omistajapolitiikan kautta kaupunkistrategiaa toteutetaan yhtiöissä, mikä tukee konsernin kokonaisedun toteutumista. Uuden valtuustokauden päivitetty strategia voitaisiin velvoittaa konserniohjeissa käsittelemään tytäryhteisöissä/dokumentoimaan yhteisön hallituksen pöytäkirjassa.