Arviointikertomus 2020: Työllisyyden edistämisen vaikuttavuus
Arviointitehtävä
Arvioinnissa selvitetään, miten Jyväskylän kaupungin työllisyyden edistämisen keinot ovat vähentäneet työttömyyttä.
Arvioinnin tulokset
Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden kustannukset mukaan lukien työmarkkinatuen kuntaosuus ja työttömien osuus kolme kuukautta palvelun jälkeen ovat laskeneet vuodesta 2017 vuosina 2018 ja 2019, mikä indikoi palvelun vaikuttavuudesta. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa myös työllisyyteen. Koronapandemia on vaikuttanut vuonna 2020 niin, että työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut merkittävästi jopa vuotta 2017 korkeammalle tasolle 18,5 miljoonaan euroon. Kasvua edellisestä vuodesta on 2,4 miljoonaa euroa.
Työttömyysasteen keskiarvo vuonna 2020 oli 15,2 prosenttia. Kaupunki käytti työllisyyden edistämiseen yhteensä vähän alle 27 miljoonaa euroa. Tästä työllisyyspalveluiden ostopalvelut olivat 1,5 ja avustukset 1,3 miljoonaa euroa. Avustuksista Jyväskylä-lisä yrittäjille oli vähän yli 770 000 euroa ja toiminta-avustuksia myönnettiin noin 550 000 eurolla lähinnä kolmannen sektorin toimijoille.
Työllisyyden edistämisen keinot ovat olleet vaikuttavia, mutta keinoja on käytetty vertailukaupunkeja vähemmän. Jyväskylän työmarkkinatuen kuntaosuus vuonna 2020 on työtöntä työnhakijaa kohden vertailukaupunkien (Lahti, Kuopio, Oulu, Turku, Tampere) suurin ja asukasta kohden Lahden jälkeen toiseksi suurin. Pitkäaikaistyöttömien osuus maksuosuudesta on yli 60 prosenttia. Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämiseen tulee panostaa voimakkaammin.
Työllisyyden edistämisen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että erilaisia toimenpiteitä voidaan yhdistää joustavasti, kuten samanaikaista osaamisen vahvistamista ja työn tekemistä. Toisaalta asiakas voi nykytilanteessa olla yhtä aikaa useassa palvelussa, mutta palvelun tarjoajilla ei siitä ole tietoa. Kuntakokeilu tuonee palvelujen koordinointiin ja johtamiseen tehokkuutta ja asiakasvaikuttavuutta.
Kaupunginhallitus (11/2020) 14.4.2020 on tehnyt päätöksen työllisyyspalvelujen kuntouttavan työtoiminnan hankintamenettelyn periaatteista vuodelle 2021. Hankintoihin tulee sisällyttää muun muassa asiakasprosessin seuranta ja raportointi yhteiskäyttöisen tietojärjestelmän avulla, mikä tehostaa ostopalvelujen vaikuttavuuden seurantaa. Työllisyyspalveluiden ostopalveluihin käytettiin vuonna 2020 noin 1,5 miljoonaa euroa.
Työllisyyspalveluiden avustusten myöntämisen periaatteista on 1.1.2021 alkaen tehty kaupunginhallituksessa päätös 1.6.2020. Avustuksien määräraha jaetaan kahteen osaan eli dynaamiseen hankintamenettelyyn (rahaa käytettävissä noin 400 000 euroa) ja hankkeiden kuntarahoitusosuuksiin sekä uusien toimintojen käynnistysavustuksiin (noin 200 000 euroa). Kaupungin työllisyyspalveluissa on tehty rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, joilla varaudutaan mahdollisen hyvinvointialueen ja kunnan tehtävien muutokseen.
Ohjaamo on nuorisopalveluihin sijoittuva alle 30-vuotiaille suunnattu matalan kynnyksen palvelupiste, josta saa ohjausta työllistymiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin. Työllisyyden edistämisen kokonaisuuden hallinnointiin liittyy riski siitä, ohjautuvatko resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Työllisyyden edistämisen kokonaisuuden johtamiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta vältytään palvelujen päällekkäisyyksiltä. Nuorten talo -hankkeen tarkoitus on osaltaan sovittaa yhteen palveluja.
Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset
- + Jyväskylässä käytetyt työllisyyden edistämisen toimenpiteet ovat olleet vaikuttavia, mutta
- - toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä työttömyysasteen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden korkean tason perusteella.
- - Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän/yritysten kanssa.
- + Kuntakokeilusta odotetaan parannusta erityisesti palvelujen koordinointiin ja johtamiseen kaupunkiorganisaation sisällä ja kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Suositus: Työllisyyden edistämisen rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten vaikuttavuudesta tarvitaan systemaattista seurantatietoa.